tag:blogger.com,1999:blog-61013428075949791402024-03-14T14:22:41.722+02:00TFF - Teacher From FinlandMy interests are philosophy, psychology, comparative religion, history, history of ideas, ethical lifestance education, and possibly even civics, and perhaps education (and the Finnish system of education) more generally. Studying and teaching for as long as I can. <b>Some content in Finnish, but from now on most in English.</b>Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.comBlogger90125tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-66681165330202506942023-09-13T10:35:00.000+03:002023-09-13T10:35:05.298+03:00Introduction to Philosophy and Critical Thinking by a Teacher From Finland is now published!<div dir="auto" style="font-family: inherit;">My book "Introduction to Philosophy and Critical Thinking by a Teacher From Finland" is now available in <a href="https://play.google.com/store/books/details?id=XEDVEAAAQBAJ">Google Play Books</a>:</div><div dir="auto" style="font-family: inherit;"><br style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; white-space-collapse: preserve;" /></div><p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhiWU5dt4thj6ulcQnM-3mqrsII7LOrrNpCeDXnoq9zjuYBL1Kc4Qfn1Aq3dugK6VoXLqvF2N65XaoQmRMW7FMOLhKc615Aa0qcnH3fDDx1Hj7jCE7t7SOFdDg6tpitiH2-Fv0eFw-1apBxg61j66SobFmtRKnDcUiMB3ZsY9vkFotjvHH4ISBpWmHLNdk" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img alt="Introduction to Philosophy and Critical Thinking by a Teacher From Finland (front cover)" data-original-height="2250" data-original-width="1410" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhiWU5dt4thj6ulcQnM-3mqrsII7LOrrNpCeDXnoq9zjuYBL1Kc4Qfn1Aq3dugK6VoXLqvF2N65XaoQmRMW7FMOLhKc615Aa0qcnH3fDDx1Hj7jCE7t7SOFdDg6tpitiH2-Fv0eFw-1apBxg61j66SobFmtRKnDcUiMB3ZsY9vkFotjvHH4ISBpWmHLNdk=w250-h400" title="Introduction to Philosophy and Critical Thinking by a Teacher From Finland (front cover)" width="250" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Introduction to Philosophy and Critical Thinking by a Teacher From Finland (front cover)</td></tr></tbody></table><br /></p><div class="xdj266r x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;"><span style="color: #5f6368; font-family: Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 14px; letter-spacing: 0.2px; white-space-collapse: collapse;">Learn how to think well, avoid biases and fallacies, and understand what philosophy is really about! This book covers all the main branches of philosophy (epistemology, metaphysics, ethics), explains the basics of the philosophy of science, famous thought experiments, and more. The book was written as part of a project to create YouTube lectures for the course, and include links to those videos, as well as links to other videos, websites, and articles not related to the project.</span></div><div dir="auto" style="font-family: inherit;"><br /></div></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;">See my video <a href=" https://youtu.be/lU0NEfXucXA?si=eU4WaXmSzfKfhvLc">Foreword</a> for more information.<span style="font-family: inherit;"></span></div></div>Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-21349405299398339372023-02-16T13:43:00.000+02:002023-02-16T13:43:18.803+02:00Working on an Introduction to Philosophy (TFF)<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="901" data-original-width="1158" height="249" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi81riZpdl2out85eQtU8_BGWswkxt6E7Jy1Slu1gTYedAzQkKQ1z7HdLG7EHS4a25HCFd2N7raK0fzyMKMbpg505tlBXIunxNtbfLQKdYZ-x4c_4mJ9SvwZHoWuJtpxssiyiNIvFkqVqVJTwXfNb2yEiCNWSBVTKjwRjoTgr3iyLth7wt_5JlW1dz4/s320/TFF%20logo.png" width="320" /></div><p>I finally started working on my own <b><i>Introduction to Philosophy</i></b> video series on my YouTube channel TFF - Teacher From Finland. More about the series, especially a list of contents and plans can be found on the page I made for this "course": <a href="https://jounivilkka.fi/tff_fi1.htm">https://jounivilkka.fi/tff_fi1.htm</a> </p><p><br /></p><p>I've only just started, but here's a list of the videos I've made so far:</p><p style="background-color: #e1e1ff;"><strong>FI1.01 What is philosophy and should you study it?</strong> (<a href="https://youtu.be/F51IHnW1hYM">https://youtu.be/F51IHnW1hYM</a>)</p><p style="background-color: #e1e1ff;"><strong>FI1.02 Why listen to me AND Course goals and contents (</strong><a href="https://youtu.be/VPmcYLl-e4I">https://youtu.be/VPmcYLl-e4I</a>)</p><p style="background-color: #e1e1ff;"><strong>FI1.03 Some basic distinctions within philosophy</strong> (<a href="https://youtu.be/0Hi4p4GfSeo">https://youtu.be/0Hi4p4GfSeo</a>)</p>Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-61709610171252352382022-05-31T19:16:00.003+03:002022-05-31T19:16:51.332+03:0011 videos in 3(+) playlists from TFF - Teacher From Finland!<p><b> In about two weeks, I've now published 11 videos on my YouTube channel <a href="https://www.youtube.com/user/jvilkka/">TFF - Teacher From Finland</a>!</b></p><p>For my plans for the channel, go to <a href="https://jounivilkka.fi/tff.htm">https://jounivilkka.fi/tff.htm</a> </p><p>I have <b>three playlists</b>, all of them still growing, all of them actually - at least present - for videos based on essays I wrote over the years as a university student. <b>One of the playlists</b> is actually for all videos in <a href="https://www.youtube.com/watch?v=-ACCa41oYZE&list=PLnIoibm0mLcgBPGJxBmZtpeM08dqGY4CJ&ab_channel=TFF-TeacherFromFinland"><b>that category</b></a>, and it includes these videos:</p><p></p><ol style="text-align: left;"><li>The Definition of Atheism: Atheism as an Exemplar of Rationlity + The Way of the Philosopher (<a href="https://youtu.be/-ACCa41oYZE">https://youtu.be/-ACCa41oYZE</a>)</li><li>Four categories of religious believers (<a href="https://youtu.be/qtRPr3mfxqQ">https://youtu.be/qtRPr3mfxqQ</a>)</li><li>Religion enslaves your mind in 7 short steps (<a href="https://youtu.be/F-OeHopCzuA">https://youtu.be/F-OeHopCzuA</a>)</li><li>The Definition of And Motivation for Atheism (<a href="https://youtu.be/wCnUwUgQub8">https://youtu.be/wCnUwUgQub8</a>)</li><li>Can Religious Belief Be Rational (<a href="https://youtu.be/HYANW7QO3nM">https://youtu.be/HYANW7QO3nM</a>)</li><li>Locked Inside and a Mountain of Ice Cream (<a href="https://youtu.be/PNH7W4ELbRA">https://youtu.be/PNH7W4ELbRA</a>)</li><li>How do people rise into the elite and get the best paying jobs? (<a href="https://youtu.be/6jfsTeu3Wjg">https://youtu.be/6jfsTeu3Wjg</a>)</li><li>The Pandemic and Climate Crisis as Problems for Global Governance (<a href="https://youtu.be/KrTtmjiEbPU">https://youtu.be/KrTtmjiEbPU</a>)</li><li pbzloc="23">Global Tax on Capital (<a href="https://youtu.be/zr1eN_WEB3Y">https://youtu.be/zr1eN_WEB3Y</a>)</li></ol><p></p><p><br /></p><p>The <a href="https://www.youtube.com/watch?v=-ACCa41oYZE&list=PLnIoibm0mLciSNM9CeGKi99cgd_eqD6K2">second playlist</a> I made is for <b>videos about Secular Humanism, non-religion, Freethought, atheism, Scientific Skepticism</b> and other such things. It includes the following:</p><p></p><ol style="text-align: left;"><li>The Definition of Atheism: Atheism as an Exemplar of Rationlity + The Way of the Philosopher (<a href="https://youtu.be/-ACCa41oYZE">https://youtu.be/-ACCa41oYZE</a>)</li><li>Four categories of religious believers (<a href="https://youtu.be/qtRPr3mfxqQ">https://youtu.be/qtRPr3mfxqQ</a>)</li><li>Religion enslaves your mind in 7 short steps (<a href="https://youtu.be/F-OeHopCzuA">https://youtu.be/F-OeHopCzuA</a>)</li><li>The Definition of And Motivation for Atheism (<a href="https://youtu.be/wCnUwUgQub8">https://youtu.be/wCnUwUgQub8</a>)</li><li>Can Religious Belief Be Rational (<a href="https://youtu.be/HYANW7QO3nM">https://youtu.be/HYANW7QO3nM</a>)</li><li>Locked Inside and a Mountain of Ice Cream (<a href="https://youtu.be/PNH7W4ELbRA">https://youtu.be/PNH7W4ELbRA</a>)</li></ol><p></p><p><br /></p><p>The <a href="https://www.youtube.com/watch?v=KrTtmjiEbPU&list=PLnIoibm0mLcgN0oj8h1RlFpabuCrDCCAx">third playlist</a> is for videos about the <b>social sciences</b>, and it includes the following:</p><ol><li>How do people rise into the elite and get the best paying jobs? (<a href="https://youtu.be/6jfsTeu3Wjg">https://youtu.be/6jfsTeu3Wjg</a>)</li><li>The Pandemic and Climate Crisis as Problems for Global Governance (<a href="https://youtu.be/KrTtmjiEbPU">https://youtu.be/KrTtmjiEbPU</a>)</li><li pbzloc="23">Global Tax on Capital (<a href="https://youtu.be/zr1eN_WEB3Y">https://youtu.be/zr1eN_WEB3Y</a>)</li></ol><div><br /></div><div>I will create more playlists for various topics as soon as I make videos about such topics. The videos not yet in any other playlist will be put on a playlist for <b>miscellaneous videos</b>. That list only includes one video at present, which is unusual in that it is not based on my old essays. It is titled "<a href="https://youtu.be/XKYEcdG2TPk">Truths, Falsehoods, and Lies</a>".</div>Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-11482433391559568122022-05-14T17:20:00.003+03:002022-06-11T21:07:41.816+03:00TFF - Teacher From Finland on Youtube!<p>It sure took some time! I picked the handle "TFF - Teacher From Finland" for my YT channel some years ago, but only with the last few days I've been able to finally make videos for the channel. </p><p>I made a page for the channel on my website as well (<a href="https://jounivilkka.fi/tff.htm">https://jounivilkka.fi/tff.htm</a>). There I show my plans for the channel: to create "courses" or lecture series about all the six subjects that I am qualified to teach at Finnish (senior high) schools (and also some other things). </p><p>I've made two videos by now. One is just my first attempt at making a video, where I just introduce the channel. That one I have now deleted, because the audio and video were so badly out of sync.</p> The other begins a series I intend to make based on things (mostly essays) I wrote as a university student (<a href="https://youtu.be/-ACCa41oYZE">https://youtu.be/-ACCa41oYZE</a>).<p></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><iframe allowfullscreen="" class="BLOG_video_class" height="266" src="https://www.youtube.com/embed/-ACCa41oYZE" width="320" youtube-src-id="-ACCa41oYZE"></iframe></div><p></p><p>I have quickly learned that especially editing is time consuming, and when you don't know anything about it, it can really be mindbogglingly difficult. I am learning, and trying out different software. Things are moving on. </p><p>I plan to first work on my "old papers" -series, and then move on to making lecture videos for the high school level courses. I should have learned how everything works by then.</p><p>If you find this sort of thing interesting, please watch the clips, Subscribe, click Like, and comment. :-)</p><p>And if you don't like it, just fuck off already! ;-)</p>Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-86634480128149903432021-12-15T14:34:00.000+02:002021-12-15T14:34:37.942+02:00TFF - Teacher From Finland, a new title for my blog<p> This blog was called TMI - The Philosophy of Jouni Vilkka. Because of things I plan to do, I wanted change the title, and finally realized I can still actually do that easily. So, I did. </p><p>The main change for the content of this blog going forward will be that I will be writing more exclusively in English. I guess I still might sometimes write in Finnish, so this is mostly a change in emphasis. I have plans about using my unnecessarily wide ranging studies, and this blog will play a small part in those plans as well. More about that when the time is right.</p><p>The purpose of this post is just to mark the change of the title and probably the change in the language choice.</p>Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-41679537947762318912021-10-21T17:29:00.003+03:002021-10-21T17:29:38.642+03:00Ajoradalla pyöräily ja taksikuskit<p>Se on kyllä surkuhupaisaa, kun taksikuski yrittää neuvoa pyöräilijälle liikennesääntöjä. </p><p><b>Ensinnäkin</b>: Motiivi tähän taitaa olla joillakin autoilijoilla oleva vihamielinen asenne pyöräilyä ja etenkin ajoradalla tapahtuvaa pyöräilyä kohtaan. (Jos joku osaa minulle selittää, mistä tämä johtuu, niin selittäkää toki.) On tietysti mahdollista, että oikeasti motiivi onkin jokin muu, mutta näin minä silti toistaiseksi luulen.</p><p><b>Toiseksi</b>: Monet taksikuskit näyttävät rikkovan liikennesääntöjä lähes jatkuvasti. Monet heistä eivät ilmeisesti edes osaa pysäköidä ajoradalle, vaan joskus ajavat pitkiäkin matkoja pitkin kevlejä/pyöräteitä/jalkakäytäviä, koska "eivät halua häiritä liikennettä". Eivät ilmeisesti ymmärrä ollenkaan aiheuttamaansa haittaa ja vaaraa, tai eivät vain välitä sellaisista. Toki samaa tekevät myös ruoka- ja muut lähetit, ja muutkin autoilijat. (Käsittääkseni tämä on Suomessa paljon tavallisempaa kuin useassa muussa maassa.)</p><p><b>Kolmanneksi</b>: Osoittaa (etenkin edellinen kohta huomioiden) melkoista ylimielisyyttä kuvitella tietävänsä pyöräilijöitä paremmin pyöräilyä koskevat liikennesäännöt, etenkin kun urputtamista jatkaa vielä sen jälkeen, kun pyöräilijä on todennut, ettei taksikuskin väite pidä paikkaansa.</p><p><b>Tapauskertomus</b>: Ajoin juuri hetki sitten polkupyörällä ajoradalla ja pysähdyin punaisiin valoihin. Olin menossa suoraan. Kääntyville ei varsinaisesti ole kääntymiskaistaa tässä kohdassa, mutta koska ajorata on leveä, sitä käytetään niin kuin oikealle kääntyville olisi kääntymiskaista. Siihen viereeni ajoikin taksikuski, joka avasi ikkunansa ja ilmoitti että ajoradalla ei saisi pyöräillä, koska sen yhdellä (ajosuunnassani vasemmalla) puolella on kaksisuuntainen pyörätie. Totesin, että ei pidä paikkaansa, johon hän vain toisi väitteensä eli jankutti. Olisin ehkä jaksanut yrittää selittää asiaa hänelle, mutta liikennevalo vaihtui vihreäksi, joten jatkoin matkaani.</p><p>Huvittavasti (?) heti risteyksen ylitettyäni, takaani tuli taksi (toivon, että ei sama, koska hän oli ryhmittynyt kääntymään, mutta en ole varma), joka ohitti minut varsin läheltä ("opetusohitus"?). Seuraavaan valoristeykseen oli sata metriä, mutta tällä matkalla täytyi siis ohittaa ja tämä vielä täytyi tehdä hyvin läheltä. Käsittääkseni yleinen ohje ja muualla maailmassa lakikin sanoo, että pyöräilijä pitäisi ohittaa 1,5 metrin etäisyydeltä. En itse yleensä pidä tätä tarpeellisena, mutta tämänkertainen arviolta 20 senttiä on kuitenkin hieman turhan läheltä minunkin mielestäni. (Lisäksi se tapahtui osittain risteysalueella.) Tämän taksikuskin käytös sopii hyvin alussa mainitsemaani käsitykseeni muista piittaamattomista taksikuskeista, joilla on erityistä vihamielisyyttä ajoradalla tapahtuvaa pyöräilyä kohtaan. </p><p>Minua sanallisesti, virheellisesti ohjeistanut taksikuski oli keski-ikäinen, "valkoinen", miesoletettu. Ikävä kyllä, tällainen ylimielisyys ja omahyväinen varmuus itsestään on kyllä tyypillistä tällaiset attribuutit omaaville henkilöille. Ei tietenkään kaikille; olenhan itsekin valkoinen, keski-ikäinen, hetero cismies. Kaikkien voisi olla hyvä oppia hieman nöyryyttä, edes tiedollisissa asioissa. Sitä voisi oppia esimerkiksi opiskelemalla filosofiaa.</p><p>Kotiin päästyäni päätin tarkistaa asian ja kirjoittaa tämän päivityksen. Siltä varalta, että lukijalle on vielä jäänyt epäselväksi, niin tähdennän nyt vielä, että todellakin mainitsemassani tilanteessa polkupyörällä saa ajaa ajoradalla. Laki sanoo näin:</p><blockquote style="border: none; margin: 0 0 0 40px; padding: 0px;"><p style="text-align: left;"><span style="font-size: medium;">"Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa." (10.8.2018/729 Tieliikennelaki, Liite 3.1 Määräysmerkit, D5)</span></p></blockquote><p>Koska tarkoitukseni oli ylittää risteävä tie, eikä vasemmalla puolella oleva pyörätie jatkunut siellä, olisin joutunut pyörätietä ajamalla ylittämään ajoradan päästäkseni oikeanpuoleiselle kaistalle, mikä nähdäkseni on paitsi kohtuuton vaiva, myös ylimääräinen riski. On siis turvallisempaa ajaa pitkin ajorataa, eikä pyörätietä, ja tämä on myös nähdäkseni laillista.</p><p>Kunpa joku opettaisi taksikuskeillekin liikennesäännöt ja yleisesti parempaa, muut paremmin huomioivaa asennetta. </p>Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-86447470871292466262020-11-06T21:34:00.000+02:002020-11-06T21:34:04.535+02:00Esikristillisestä kristilliseen uskoon ja sitten uskonnottomuuteen<p><b>Muinaisusko</b> alkoi Suomessa keskiajalla saada kristinuskosta kilpailijan. Idästä tulleet keskeiset kristinuskoon liittyvät sanat viitannevat siihen, mistä kristinopit ensin levisivät, mutta läntisen (<b>katolisen</b>) kirkon piiriin Suomi kuului 1100-luvulta aina 1500-luvun lopun <b>luterilaiseen</b> “uskonpuhdistukseen”. Puhdasoppisuusvaatimus tarkoitti 1600-luvun ajan, ettei muita kuin luterilaista uskontoa saanut harjoittaa (maastakarkoituksen uhalla). Uskoa puhdistettiin nimenomaan katolilaisuudesta, muinaisuskon piirteitä ja vanhoja taikauskoja ym. kansanuskoa suvaittiin enemmän. Teologien noitateoria rantautui myös Suomeen ja sai aikaan hieman hysteriaakin. Väitettyyn noitasapattiin liittyviä oikeudenkäyntejä oli 1660-luvulla.</p><p>Viimeistään luterilaisuuden mukana <b>kirkko ja valtio</b> sidottiin toisiinsa papiston muodostaessa osan virkamiehistöstä. <b>Pietismi</b> kuitenkin levisi 1600-luvun lopulla Suomeen ja aiheutti tämän liiton kyseenalaistamista. 1726 - 1870 voimassa olleen konventikkeliplakaatin avulla pietismiä rajoitettiin kieltämällä luvattomat, ilman seurakunnan pappia järjestetyt uskonnolliset kokoontumiset. 1800-luvun mittaan ympäri Suomea syntyi kuitenkin <b>herätysliikkeitä</b> ja niiden seuraan 1900-luvun puolella liittyi myös Yhdysvalloista peräisin oleva herätyskristillisyyden muoto, ns. <b>vapaat suunnat</b>.</p><p>1859 jaettiin kunnallishallinto hengellisiin asioihin keskittyvään kirkonkokoukseen ja <b>maalliset asiat hoitavaan pitäjänkokoukseen</b>. Kansakouluasetus 1866 otti <b>koulutuksen</b> pois kirkon hallinnasta; oppikoulu irtosi tuomiokapitulin alaisuudesta 1870 uuden kirkkolain takia. Samaisen lain mukaan aiempaa itsenäisempi kirkko (uuden kirkolliskokouksen kautta) säätäisi itseään koskevat lait, vaikka valtio valvoikin uskonnollisten yhteisöjen toimintaa. </p><p>Sisällissodan jälkeen <b>kommunismin</b> vastustajana profiloituneen kirkon poliittinen valta-asema yhteiskunnassa voimistui vuosisadan alkuun nähden. <b>Uskonnonvapauslaki</b> astui silti voimaan 1923. (Tämä johti siviilirekisterien ja myöhemmin mm. <a href="https://vapaa-ajattelijat.fi/">Vapaa-ajattelijain Liiton</a> perustamiseen.) Koska monet papit olivat menneet mukaan äärioikeistolaiseen lapuanliikkeeseen 1920-luvulta lähtien, kirkon arvostus heikkeni yhteiskunnassa. Kirkon johto torjuikin liikkeen 1932. Toisen maailmansodan ansiosta kirkon arvovalta kasvoi taas, mutta ei pysyvästi.</p><p>1960-luvulla alkanut Suomen merkittävä <b>teollistuminen</b> ja sitä seurannut muutto <b>maalta kaupunkeihin</b>, sekä 1990-luvulla alkanut <b>maahanmuutto</b> ovat modernisoineet (esim. koulutuksen osalta) ja moniarvoistaneet suomalaista yhteiskuntaa, sekä näiden kautta vahvistaneet <b>sekularisaatiota</b>. Erilaisia uskontoja on rantautunut Suomeen jonkin verran (ja Karhun kansa syntynyt täällä), mutta uskonnottomuus ja uskonnollisiin yhteisöihin kuulumattomuus on kasvanut huimaa vauhtia etenkin Vapaa-ajattelijoiden avattua <a href="http://Eroakirkosta.fi">Eroakirkosta.fi</a> -palvelun 2003.</p>Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-84972346166752829422020-09-03T18:26:00.000+03:002020-09-03T18:27:45.682+03:00Kevyen liikenteen väylistä<p><span style="background-color: white; color: #050505; font-family: inherit; font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">Joku polki edelläni hitaasti keskustaan päin keskellä kevliä, joten soitin kelloa päästäkseni ohi. Tyyppi väisti vasempaan (!) reunaan ja kysyi, kummalta puolelta haluan ohi. Tosin tajusi vastauksen katsoessaan sijoittumistani, mutta vastasin silti ohi mennessäni että "tavalliseen tapaan vasemmalta ohi". En tiedä, oliko tottumaton pyöräilemään (taisi olla noin 60-vuotias, ei humalassa, eikä kännykän vaikutuksen alainen), mutta oli kyllä ihmeellinen reaktio väistää takaa tulevaa siirtymällä vasempaan reunaan. </span></p><div class="o9v6fnle cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql ii04i59q" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space: pre-wrap;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;">Kolme-neljä kävelijää töpeksi myös lyhyellä reissullani kävelemällä keskellä tai vasenta laitaa. Yksi heistä melkein väisti minua toisen pyörän eteen, mutta ehdin vaikuttaa häneen omalla ajolinjallani, jotta hän ymmärsi pysyä väärällä puolen väylää (omalla vasemmallaan).</div></div><div class="o9v6fnle cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql ii04i59q" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space: pre-wrap;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;">Jostain syystä ihmiset eivät ilmeisesti vaan pidä mitään muuta oikeana liikenteenä kuin autoliikennettä. Etenkin pyörällä kulkiessa on kevleillä aina väisteltävä kaikkia ja hidastettava vastaan kävelevien takia (ja varottava muuten vaan yllättävästi käyttäytyviä). Kesällä jaetut kevlit helpottavat, mutta talven tullen maalaukset eivät näy ja ihmiset kävelevät sitten missä sattuu. </div></div><div class="o9v6fnle cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql ii04i59q" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space: pre-wrap;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;">Yleisesti ottaen luulen, että kevlien jakaminen on huono idea. Jos kävelijät pysyisivät oikeassa reunassa, yhdistetty kevli toimisi ihan hyvin - myös talvella. Kävelijät eivät yleensä taida katsella liikennemerkkejä ja voi olla välillä vaikea tietää, onko kevli jaettu vai yhdistetty, esim. jos tulee kevlille kohdasta, jossa ei liikennemerkkiä ole. Jaetuilla kevleillä liikkuminen on aika ikävää kaikille, koska osa kävelijöistä joutuu keskelle kevliä, vaikka reunassa käveleminen tuntuisi turvallisemmalta ja paremmalta. </div></div><div class="o9v6fnle cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql ii04i59q" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space: pre-wrap;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;">Talvella vielä usein iso osa kevlistä on lumikasan alla, koska ei haluta aurata kokonaan vaan käytetään ajoradan lumien säilytykseen.</div></div><div class="o9v6fnle cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql ii04i59q" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space: pre-wrap;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;">Sitten on tietysti paljon niitä, jotka kulkevat laumana tai rivinä, koska eivät välitä muille aiheuttamistaan haitoista. Suosittelen kaikille jonossa kävelyn opettelemista.</div></div><div class="o9v6fnle cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql ii04i59q" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space: pre-wrap;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;">Autoilijat luulevat kaikkia jalkakäytäviä kevleiksi ja ärsyyntyvät ajoradalla polkijoista. Jotkut kävelijät ärsyyntyvät jalkakäytävillä polkijoista (vaikka pyöräilijä vie vähemmän kaistanleveyttä kuin monet kävelijät). Välillä maalaukset ja liikennemerkit ovat keskenään ristiriidassa, eikä voi tietää, onko esim. merkki poistettu tarkoituksella vai unohtunut laittaa paikalleen. </div></div><div class="o9v6fnle cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql ii04i59q" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space: pre-wrap;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;">Ja sitten on vielä niitä kevleille pysäköiviä autoilijoita. Argh. Ei niistä nyt enempää.</div></div><div class="o9v6fnle cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql ii04i59q" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space: pre-wrap;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;">Jos pyöräilijöille yms. olisi erilliset väylät, joille ei autoilla pääsisi, kulkeninen helpottuisi ja paljon useampi voisi siirtyä pyöräilyyn. En vaan oikein usko että sellainen toteutuu. Toki ajoratoja voi kaventaa ja muuttaa sellaisiksi, joissa kuuluu mennä pyöräilijöiden ehdoilla, mutta aika moni autoilija vastustanee sellaista, joten demokratiassa sellaista ei ole helppoa toteuttaa. Tai vaikka muutettaisiin, käytettäisiinkö niitäkään oikein?</div></div><div class="o9v6fnle cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql ii04i59q" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space: pre-wrap;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;">Autoilusta suurin osa pitäisi kuitenkin etenkin kaupungeissa saada vaihdettua pyöräilyksi, mutta harva vain vähän pyöräilevä uskaltaa lähteä ajoradalle pyöräilemään. Jotenkin siis pyöräilyä pitäisi tehdä helpommaksi ja houkuttelevammaksi. </div></div><div class="o9v6fnle cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql ii04i59q" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space: pre-wrap;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;">Minusta parempia infraratkaisuja odotellessa olisi hyvä vaihtaa jaetut kevlit yhdistettyiksi kevleiksi (takaisin) ja kampanjoida niin, että kaikki osaisivat käyttää niitä kuin ajorataa, oikeassa reunassa pysyen. Joissain paikoissa tämä onnistuu jossain määrin jo nyt kesäisin, koska maahan on maalattu kulkusuuntaa osoittavat nuolet ja kaistojen välille erotin.</div></div>Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-7919308651021298842020-06-01T15:43:00.000+03:002020-06-01T15:48:06.327+03:00Kävelijät törmäilevät toisiinsakin! Oppikaa käyttämään oikeaa laitaa!!<div class="" data-block="true" data-editor="4t5o0" data-offset-key="762lp-0-0" style="background-color: white;">
<div class="_1mf _1mj" data-offset-key="762lp-0-0" style="direction: ltr; position: relative;">
<span style="color: #050505; font-family: "segoe ui historic" , "segoe ui" , "helvetica" , "arial" , sans-serif;"><span style="font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">Taas sain seurata tilannetta, jossa </span><b style="font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">jalankulkijat kävelivät suoraan toisiaan päin</b><span style="font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">. Oikean puoleisen liikenteen käsite on joillekin ilmeisen vaikea. Asiaa kyllä sekoittavat jaetut kevyenliikenteen väylät, mutta en silti ymmärrä, miten joku voi ajatella, että on hyvä idea kävellä, kuten seuraamani henkilö tässä tilanteessa.
Henkilö A käveli edessäni pitkin jaettua kevliä, jossa pyörätieksi jaettu osa oli meistä katsottuna vasemmalla puolella. Vastaan tulivat melkein yhtä aikaa A:n kohdalle kävelijä B, sekä pyöräilijä C. Nämä kulkivat molemmat omilla väylillään oikeaa reaunaa. A kuitenkin käveli oman väylänsä vasenta reunaa. Kohtaamistilanteessa, törmätessään B:n kanssa, hän väisti hieman lisää omalle vasemmalleen, varoen onneksi pyöräilijä C:tä, joka oli juuri silloin kohdalla. Kukaan ei pysähtynyt, joten mitään vakavaa ei tapahtunut (B kiroili ymmärrettävästi tilanteen jälkeen). Suurin riski oli kuitenkin pyöräilijä C:n kohdalla, sillä jos jompikumpi kävelijä olisi väistänyt toista tarpeeksi huonosti, olisi C saattanut kaatua viereiselle ajoradalle.
Joten miksihän ihmeessä A käveli omaa vasenta puoltaan, eikä edes väistänyt vastaantulijaa oikealta, jossa oli runsaasti tilaa kävelijöiden väylällä?!
Voin vain arvella, että hänellä oli se harhakäsitys, että jalankulkijoiden pitäisi oudosta syystä kulkea vasenta reunaa?
Tieliikennelaki 13 §: "</span><b style="font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">Ajoradalla</b><span style="font-size: 15px; white-space: pre-wrap;"> jalankulkijan on käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muun syyn vuoksi turvallisempaa. Polkupyörää tai mopoa taluttava saa kuitenkin käyttää ajoradan oikeaa reunaa. [...]"
Vasenta reunaa kuuluu kävellä siis VAIN silloin, kun kävelee ajorataa (EI PIENNARTA) pitkin. Jalankulkijoita ei erikseen käsketä laissa kulkemaan oikeaa laitaa (paitsi yhdistetyillä kevleillä), mutta kyllä ihan yleisesti kannattaisi ottaa periaatteeksi, että </span><b style="font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">kaikissa muissa tilanteissa paitsi ajorataa pitkin kävellessään kuljetaan oikeaa reunaa</b><span style="font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">.
Vaikka en itse olekaan koskaan törmännyt fyysisesti toiseen kävelijään, noita väärää puolta käveleviä tulee vastaan todella usein. Se aiheuttaa minulle ainakin hieman ahdistusta ja aika runsaasti ärsytystä. </span><span style="font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">Miten on niin helvetin vaikeaa vain kulkea (lähes) aina oikeaa laitaa?! </span><b style="font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">Myös sisätiloissa!!</b></span></div>
</div>
Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-28454802402469699442018-02-03T14:05:00.000+02:002018-02-03T18:00:31.114+02:00Mitä eroa on itsepuolustus- ja kamppailulajeilla?Nähdäkseni <b>kamppailulajeissa</b> (esim. judo, karate, taekwondo, lukkopaini, nyrkkeily, vapaaottelu) on kyse urheilusta. Niissä harrastajalla tavoitteena on siten pääasiassa <b>urheilullisia tavoitteita</b>, kuten fyysisen kunnon ja kehon hallinnan kehittäminen, sekä tekniikoiden täydellisyyteen hiominen, sekä usein kilpailuissa menestyminen.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhh_qD9bkyFSIwSzpqbSqeeDhEGfRvWmmCp9xFRMwZdK1oBPiAVoD6MPk68eVWzTAhnjz3gyQNkMx_SUvUHLMf5V5oO_OURIqW_R52Bq5uKZ65K43h1SwE7ysc_O0PYUyHKL1o9pcs0Ork/s1600/judo.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1072" data-original-width="1600" height="214" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhh_qD9bkyFSIwSzpqbSqeeDhEGfRvWmmCp9xFRMwZdK1oBPiAVoD6MPk68eVWzTAhnjz3gyQNkMx_SUvUHLMf5V5oO_OURIqW_R52Bq5uKZ65K43h1SwE7ysc_O0PYUyHKL1o9pcs0Ork/s320/judo.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lähde: https://www.olympicchannel.com/en/sports/judo/</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<b>Itsepuolustuslajeissa</b> (esim. krav maga, defendo, aikido) sen sijaan keskeisin tavoite on vain <b>omien selviytymismahdollisuuksien parantaminen</b> uhka- tai väkivaltatilanteissa. Tavoite ei siis ole kehittyä sellaiseksi sotakoneeksi, joka voittaa kenet tahansa, vaan nimenomaan (realistisemmin) vain oppia tekniikoita, joiden avulla voi onnistua pakenemaan vaarallisista tilanteista.<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVZeRlmqfNNfp7cT9kgfLzdiB5L-j_c52WyUEjHWyHsRaPIPBbxMWOMCTvd93wxkU9qh8U87obCxL1LszQmxd4ToB8nbtvzQo-WVdOUAuRQu2Fhswl_2_xEUpY1Nnz5uAqOryidCP1hDY/s1600/David-Fitoussi--mix-3-photos.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="190" data-original-width="467" height="129" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVZeRlmqfNNfp7cT9kgfLzdiB5L-j_c52WyUEjHWyHsRaPIPBbxMWOMCTvd93wxkU9qh8U87obCxL1LszQmxd4ToB8nbtvzQo-WVdOUAuRQu2Fhswl_2_xEUpY1Nnz5uAqOryidCP1hDY/s320/David-Fitoussi--mix-3-photos.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lähde: https://www.kravmagaparis.com/kravmaga</td></tr>
</tbody></table>
Puhuessani kamppailu- ja itsepuolustuslajeista tarkoitan tätä käsitteellistä eroa yleisimmissä tavoitteissa, mutta en tarkoita, ettei yhtä lajia voisi käyttää sekä urheilullisten tavoitteiden tavoitteluun että omien selviytymismahdollisuuksien parantamiseen. Tarkoitan vain eroa painotuksessa.<br />
<br />
Lajeissa on myös eroja, joiden takia ne soveltuvat paremmin tai huonommin eri asioiden tavoitteluun. Puhtaasti itsepuolustukseen keskittyvissä lajeissa ei kilpailla ollenkaan, joten niiden piirissä ei edes ole mahdollista tavoitella kilpailumenestystä. On toki mahdollista kokeilla vapaaottelua, mutta jos ei ole siihen keskittyviä lajeja harrastanut ja ottelua varten erikseen treenannut, ei kannata odottaa menestystäkään.<br />
<br />
Vastaavasti edes vapaaottelua (sen monipuolisuudesta huolimatta) ei voi pitää itsepuolustustaitojen kannalta ihanteellisena harrastuksena, vaikka varmasti siinä pärjäävällä onkin keskimääräistä paljon paremmat kyvyt puolustautua itsepuolustustilanteessa. Se ei kuitenkaan valmenna toimimaan epäreiluissa tilanteissa, joissa ei ole tuomaria pysäyttämässä tilanteen ja jossa vastustajia voi olla useampi kuin yksi ja heillä voi olla käytössään myös erilaisia aseita tai "tilapäisvälineitä". Itsepuolustuslajeissa pyritään harjoittelemaan näitäkin tilanteita varten, vaikkakin niistä selviytyminen on mistä tahansa harjoittelusta huolimatta vähintäänkin epävarmaa.<br />
<br />
Näin minä ainakin ajattelen.Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-37499121503747027562017-09-05T21:38:00.000+03:002017-09-05T21:38:09.379+03:00Viittausopas kustantamoilleIlmeisesti monet kustantamot aliarvioivat potentiaalisia lukijoitaan ja arvioivat kirjojen liian tieteellisen näköisen ulkoasun pelottavan heitä. Näin päättelen siitä, ettei niiden kirjoissa käytetä alaviitteitä. Tässä nyt lyhyt oppaan tapainen kaikille, jotka miettivät, minkälaista viittaustapaa omassa kirjassaan tai muussa julkaisussaan haluaisi käyttää. En tietenkään oikeasti usko juuri kenenkään edes lukevan tätä, saati sitten ottavan tästä opikseen, mutta aina voi yrittää.<br />
<br />
Alla huonoimmasta parhaimpaan neljä yleisesti käytettyä tapaa lisätä viittaukset kirjoihin ja muihin painotuotteisiin. Olen perustellut niiden sijoitukset listassani.<br />
<br />
<h2>
Huonoin viittaustapa: luvuttain numeroidut loppuviitteet kirjan lopussa</h2>
<div>
Tästä huonosta tavasta on ainakin kaksi varianttia, joista ehdottomasti huonompi ja siis kaikkein huonoin tietämäni viittausmenettely on se, että viiteluettelossa on vain luvun nimi ja sitten sitä koskevat loppuviitteet, jolloin lukija joutuu joka kerta viittausta etsiessään selaamaan ensin esiin sen sivun, jolta löytyy oikean luvun otsikko ja vasta sen jälkeen tuon otsikon alta haluamansa viittauksen.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Parempi variantti (joka silti on huono, muttei ihan äärimmäisen huono) on sellainen, että sivun ylämarginaalissa lukee sentään aina, minkä luvun viitteitä sillä sivulla on. Näin lukijan täytyy plärätä sivuja vähemmän, että huomaa yläreunasta osuneensa oikean luvun viittauksiin. Tämän jälkeen voi viimein sitten etsiä viitenumeroiden perusteella haluamansa loppuviitteen. Melko paska siis tämäkin variantti, mutta ikävän yleinen.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Molemmissa tapauksissa lukija voi toki helpottaa oikeiden viittausten etsimistä käyttämällä toista kirjanmerkkiä viiteosiossa, mutta eipä se kovin kätevää ole.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<h2>
Toiseksi huonoin: loppuviitteet heti jokaisen luvun lopussa</h2>
<div>
Tämä viittausmenettely on siedettävä ja jopa toiseksi paras, <b><i>joss</i></b> on kyse artikkelikokoelmasta. Silloin lukija saattaa muutenkin lukea vain artikkelin sieltä ja toisen täältä. Jos on kyse monografiasta, tämä on kyllä aika surkea systeemi, koska lukija joutuu kaivamaan luvun lopun esiin jokaisen luvun kohdalla erikseen. Toki hän voi sitten käyttää toista kirjanmerkkiä aina luvun viiteluettelon kohdalla, mutta eipä ole tämäkään kovin kätevää.</div>
<br />
<br />
<h2>
Varsin huono: tekstin sisäiset viitteet</h2>
<div>
Koska minusta tekstin sisäiset viitteet (suluissa tällä tavalla, numeroitakin sisältäen vaikka näin: 2018, 59) ovat rasittavia ja luettavaa tekstiä rikkovia, lukemista haittaavia, en todellakaan pidä niistä. Tämä toimii nettisivuilla olevissa teksteissä paremmin kuin painetussa tekstissä.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tämä on ihan toimiva tapa silloin, kun viittaukseen halutaan vain viitatun teoksen perustiedot, eikä tällaisia viitteitä ole paljon. Jos niitä on tiheässä, ne tekevät tekstimassasta rumaa ja vaikeasti luettavaa. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Mitään varsinaista keskustelua tällaisiin viitteisiin ei oikein voi laittaa. Sellaiset vaativat aina loppu- tai alaviitteen.</div>
<br />
<br />
<h2>
Toiseksi paras: loppuviitteet</h2>
<div>
Jos kirjaan oikeasti jostain syystä halutaan loppuviitteet, niin ne tulee sitten laittaa koko kirjan läpi juoksevin numeroin, ei luvuttain. Näin esim. viitteen numero 491 löytää kohtuullisen helposti kirjan lopusta viiteluetteloa selaamalla. </div>
<br />
<br />
<h2>
Paras viittauskäytäntö: alaviitteet</h2>
<div>
Yksinkertaisin ja helpoiten käytettävä viittaustapa. Joissain (vanhoissa) kirjoissa on käytetty sivuttain juoksevaa numerointia; joskus taas käytetään vain asteriskia (*) tai muuta vastaavaa, jos viittauksia on varsin vähän. Nämä voivat kaikki olla ihan hyviä, mutta suosin itse koko teoksen (tai vaikka luvun) läpi juoksevaa numerointia. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Viitteet voivat olla myös aukeamittain jaettuna niin, että kaikki aukeaman alaviitteet ovat oikeanpuoleisen sivun alalaidassa (tai joskus peittää enimmän osan sivusta). Minusta se on kuitenkin hieman huonompi käytäntö. Silmät löytävät helpommin sen sivun alalaitaan, jota lukevat, joten siellä olisi paras viitteiden olla.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Kun viitteet ovat samalla sivulla (tai edes aukeamalla), ne löytyvät nopealla vilkaisulla ja voivat herättää kiinnostuksen. Yleensä kun viitataan vain teoksiin, tämän voi tarkistaa pienellä vilkaisulla. Jos kuitenkin välillä viitteessä onkin enemmän tekstiä, sen huomaa alaviitteestä. Loppuviiteenä ehkä mielenkiintoinenkin huomio voisi näin jäädä huomaamatta, koska se on piilotettu kirjan (tai vielä pahempaa, luvun) loppuun.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Välillä minua ihmetyttää, miksei kaikilla akateemisilla aloilla omaksuta tätä, esimerkiksi historiassa vakiintunutta viittausmenettelyä ja miksei ylipäätään kaikkia kustantajia pakoteta (myös ostajien painostuksella) suosimaan tätä ylivoimaisesti parasta viittaustapaa, siis alaviitteitä?</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-39069764606892363052014-09-23T11:18:00.001+03:002014-09-23T11:19:19.266+03:00Näiden kirjoittajien(kin) takia kirkosta erotaanLuin vaihteeksi tyypillisen kirkonpuolustajan <a href="http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Kolumnit/2014/09/23/En%20eroa.fi/2014317937168/68">kolumnin</a>. Kirjoitin siihen välittömästi seuraavan kommentin.<br />
<br />
<br />
Olipas konservatiivinen, sivistymättömyttä ja epärehellisyyttä osoittava kolumni. Siis juuri sitä, mitä monet kirkonpuolustajat niin mielellään kirjoittavat. Vähintään älyllistä epärehellisyyttä tai sitten melko käsittämätöntä typeryyttä edustaa tämä väitejoukko: "Toisaalta rahaa säästyy muutoinkin, kun ei usko, ei ole joulua, ei pääsiäistä eikä arkivapaita. Ei myöskään tarvitse kärsiä kummilasten rippijuhlia tai 90-vuotiaan tädin kahvisyntymäpäiviä."<br />
<br />
Eiköhän kirjoittajakin ymmärrä aivan hyvin, että joulu ja pääsiäinen, siinä missä muutkin juhlapäivät, ovat kristinuskosta riippumattomia. Vai eikö muka niiden jouluun kuulu lahjoja, jotka eivät usko joulupukkiin? En viittaa vain perinteisten (esim. vuoden kiertoon liittyvien) juhlien pakanalliseen taustaan ja työväenliikkeen osuuteen vapaapäivien saamisesta lakiin ja työehtosopimuksiin. Tarkoitan ylipäätään sitä, että nykyään sivistyneissä, maallisissa valtioissa voidaan aivan hyvin päättää täysin maallisin perustein, millä tavalla vapaapäivät määräytyvät - ja tämän pitäisi kyllä olla aivan selvää kaikille.<br />
<br />
Myös uskonnottomilla voi hyvinkin olla kummilapsia: he ovat voineet olla kirkon jäseniä tullessaan kummeiksi tai sitten koko kummisuhde voi olla alunperinkin täysin maallinen.<br />
<br />
Ja tietysti uskonnottomilla voi olla 90-vuotiaita tätejä, joiden luona he todellakin voivat käydä, vaikka kirjoittaja epäilemättä haluaakin kuvata uskonnottomat ihmisiksi, jotka vähät välittävät vanhuksista.<br />
<br />
On erittäin hyvä, että uskovaiset tai muuten vaan kirkon puolustajat esittävät säännöllisesti oman eettisyytensä ja ajattelunsa tason tällaisilla kirjoituksilla. Juuri tällaiset kirjoitukset saavat vähänkin ajatteluun taipuvaiset ihmiset hakeutumaan eroon kirjoittajan kaltaisista ihmisistä ja näiden yhteisöistä ja siten edistävät valtion sekularisaatiokehitystä.Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-45916279469073798632014-03-29T12:56:00.001+02:002014-03-29T12:58:17.477+02:00Oppimateriaalia uskonnonharjoittamiseen koulussaMinut tunteva tai blogiani koskaan lukenut saattaa hämmästyä otsikosta. Syystäkin, nimittäin hämmästyin minäkin kun sain kuulla <a href="http://www.theseus.fi/handle/10024/34297">opinnäytteestä</a>, jonka Minna Suhonen on Keski-pohjanmaan ammattikorkeakoulussa tehnyt. Sen nimi on<br />
<br />
JUMALANPALVELUSKASVATUKSEN OPPIMATERIAALIA<br />
7–9 -VUOTIAILLE MÄNTSÄLÄN SEURAKUNNASSA.<br />
<br />
Sen tekijä on koonnut "oppimateriaalia, jota hyödynnettiin keväällä 2011 pidetyissä koulukinkereissä Mäntsälän alakouluissa" (tiivistelmä).<br />
<br />
Heti alussa opinnäytteessä kerrotaan, että "Kirkon jumalanpalveluselämä on laajempi käsite kuin sunnuntain pääjumalanpalvelus. Kouluikäisten <b>lasten jumalanpalveluselämään kuuluu</b> mm. ilta- ja <b>ruokarukoukset</b>, <b>koulujen päivänavaukset</b> sekä leiri- ja kerhohartaudet" (s. 4).<br />
<br />
Kyseessä on siis aivan <b>selvästi lainvastaisen, tunnustuksellisen uskonnonopetuksen ja uskonnonharjoituksen tuominen kouluun!</b> Ja tämä opinnäyte on ilmeisesti hyväksytty <b>vuonna 2011</b>!<br />
<br />
Motiivi nimenomaan näin nuoriin kohdistuvan propagandan levittämiseksi paljastetaan myös heti:<br />
"Opinnäytetyöni kohderyhmäksi valitsin 7–9-vuotiaat, koska eka-tokaluokkalaiset ovat usein<br />
yhteistyökykyisiä, innokkaita ja nopeita oppimaan uutta." (s. 4.) Toisin sanoen, pienet lapset eivät vielä ole oppineet ajattelemaan kriittisesti ja uskovat herkemmin kaiken, mitä heille aikuiset, etenkin opettajan kaltaiset auktoriteettihahmot kertovat. Oppinsa he myös todennäköisimmin säilyttävät pitkään. Tämän takiahan Jesuiitat ovat pitkään kouluja pyörittäneet. Toiminta on paitsi laitonta, myös tietysti täysin epäeettistä.<br />
<br />
Mielenkiintoisesti opinnäytteessä kerrotaan, että "Kirkkojärjestyksen 3 luvun 1 § todetaan että vanhemmille on annettu tehtävä huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Seurakunnan ja kummien tulee tukea heitä tässä tehtävässä. Kirkkojärjestyksen 3 luvun 2 § sanotaan, että seurakunnan on huolehdittava kirkon jäsenten kristillisestä kasvatuksesta. (Kirkkojärjestys 1993)" (s. 12.) Jos uskonnollinen kasvatus todellakin jätettäisiin vanhempien ja seurakuntien hoidettavaksi, tilanne olisikin paljon parempi. Ongelma syntyy heti, kun uskonnollinen kasvatus tuodaan kouluun, jonne se ei missään nimessä kuulu.<br />
<br />
Suhonen kertoo (s. 25), kuinka Mäntsälän kouluissa toimittiin vuonna 2011:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Seurakunnan koulukinkereiden tarkoitus on tukea koulujen uskonnonopetusta. Varhaisnuorisotyöntekijät, mukana on mahdollisuuksien mukaan myös nuorisopappi, kiertävät kaikilla alakouluilla. Koulukinkerit ovat samalla hyvä tapa varhaisnuorisotyöntekijöiden kohdata alakouluikäisiä lapsia. Koulukinkerit pidetään luokissa, yhdelle oppitunnille kerrallaan osallistuu korkeintaan kaksi luokkaa. Koulut pyrkivät jaottelemaan oppilaita kohderyhmittäin, esimerkiksi luokittain 1-2lk, 3-4lk ja 5-6lk. Pienemmillä kouluilla jaottelu on 1-3lk ja 4-6lk tai kaikki oppilaat ovat yhtä aikaa seuraamassa koulukinkereitä. Koulukinkereiden, kesto on noin 45 minuuttia eli yhden oppitunnin mittainen. Keväällä 2011 pidettiin 58 koulukinkerioppituntia [...]. </blockquote>
<br />
<blockquote class="tr_bq">
Koulukinkereiden tavoitteena oli perehdyttää oppilaita jumalanpalvelukseen sekä valmistaa heitä tulevaan pääsiäiskirkkoon, johon oppilaat osallistuvat hiljaisella viikolla. </blockquote>
<br />
<br />
Paitsi, että opinnäyte paljastaa uskonnonopetuksen tunnustuksellisuutta ja kirkon tunkeutumista kouluihin, se osoittaa myös, kuinka epätieteellisesti ammattikorkeakoulussakin voi opinnäytetyön kirjoittaa. Siinä pidetään nimittäin nähtävästi implisiittisenä lähtökohtana kristillisen maailmankuvan totuutta. Esim. sivulla 15 Suhonen kirjoittaa: "Lapsen on vaikea käsittää, että Jumala rakastaa pahoja ja haluaa antaa heillekin anteeksi."<br />
<br />
Suhosen oma uskonnollisuus on onneksi tuotu eksplisiittisesti esiin (s. 30):<br />
<blockquote class="tr_bq">
Jumalanpalvelus on ollut aina lähellä sydäntäni ja olen huolissani seurannut kun ihmisten osallistuminen jumalanpalveluksiin on vähentynyt, vaikka tänä päivänä seurakunnissa on tarjolla erilaisia jumalanpalveluksia.</blockquote>
<br />
Jos tunnustuksellinen uskonnollisuus hyväksytään kyseenalaistamattomaksi lähtökohdaksi <i>ammatikorkeakoululaisen</i> opinnäytetyössä, voi vain arvailla, kuinka tunnustuksellista uskonnonopetus edelleen suomalaisissa <i>peruskouluissa</i> on.Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-41794139979282194882014-01-20T12:03:00.003+02:002014-01-20T12:04:18.255+02:00Allekirjoittakaa kansalaisaloite katsomuksellisen yhdenvertaisuuden puolesta!<span style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 13px;">(Olen yksi tämän aloitteen tekijöistä.)<br /><br />Yhdenvertainen Suomi - kansalaisaloite uskonnollisen ja vakaumuksellisen yhdenvertaisuuden puolesta on avattu kannatusilmoitusten keruuta varten. </span><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/707" style="background-color: white; color: #1155cc; font-family: arial, sans-serif; font-size: 13px;" target="_blank" wotsearchprocessed="true"><b>https://www.kansalaisaloite.<wbr></wbr>fi/fi/aloite/707</b></a><br />
<div style="background-color: white; color: #222222; cursor: pointer; display: inline-block; font-family: arial, sans-serif; font-size: 13px; height: 16px; position: absolute; visibility: hidden; width: 16px;" wotsearchtarget="kansalaisaloite.fi">
</div>
<span style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 13px;"><br /></span>
<span style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 13px;">Kansalaisaloitteen kotisivu on </span><a href="http://yhdenvertainensuomi.fi/" style="background-color: white; color: #1155cc; font-family: arial, sans-serif; font-size: 13px;" target="_blank" wotsearchprocessed="true"><b>http://yhdenvertainensuomi.fi/</b></a><br />
<br style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 13px;" />
<span style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 13px;">Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloitteeseen on tarkoitus kerätä yli 50 000 allekirjoitusta, jotta kansalaisaloite pääsisi eduskunnan käsittelyyn. Allekirjoitusten lisäksi Yhdenvertainensuomi.fi -työryhmän tarkoituksena on nostaa keskusteluun uskonnon ja omantunnon vapauteen ja vakaumusten yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten oikeus uskonnon ja vakaumuksen yksityisyyteen, julkisen vallan toimintaansa liittämä uskonnonharjoitus, pakollinen uskonnonopetus kouluissa sekä valtiokirkkojen rahoitukselliset etuoikeudet.</span><br />
<br style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 13px;" />
<span style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 13px;">Kaikkia uskontoja ja uskonnottomia vakaumuksia tulisi kohdella yhdenvertaisesti Suomessa. Valtion tulee olla puolueeton suhteessa uskontoihin. Uskonto on saatava pitää yksityisasiana. Nyky-Suomessa varsinkin evankelis-luterilaisella kirkolla on lukuisia valtionkirkollisia etuoikeuksia suhteessa muihin uskontoihin ja uskonnottomiin katsomuksiin.</span><br />
<br style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 13px;" />
<span style="background-color: white; color: #222222; font-family: arial, sans-serif; font-size: 13px;">Kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, eli sen katsotaan olevan osa julkista valtaa. Kirkon etuoikeudet loukkaavat uskonnottomien ja toisuskoisten ihmisoikeuksia. Kirkolta on poistettava valtionkirkollinen ja julkisoikeudellinen erityisasema, jotta kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti vakaumuksesta riippumatta. Tämän toteuttaminen edellyttää monien lakien muuttamista, myös perustuslain.</span>Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-12059659651453579422013-12-27T22:27:00.000+02:002013-12-27T22:34:52.550+02:00Portti I - V. Lukion uskontokirjojen kritiikkiä<h2>
Portti. Lukion uskonto</h2>
<b>Portti</b> on <b>Otavan</b> oppikirjasarja lukion uskontokursseja varten. Se ei ole pahasti asenteellinen, vaikka parannettavaa siinäkin vielä on, jotta se olisi kunnolla neutraali. Uskontomyönteisyys ja siitä johtuva uskonnottomuuden vastaisuus edelleen vaivaa sitä jonkin verran, kuten alla tulen osoittamaan. Sarja on silti hyödyllistä luettavaa uskonnottomillekin. Lukiolaisille elämänkatsomustieto (ET) on kyllä silti mielestäni hyödyllisempää erityisesti kriittisen ajattelun taidon ja suvaitsevaisuuden kehittämisen kannalta. Portin jokaisen osan lopusta löytyy tiivis sanasto, mikä on varmaankin hyödyllinen etenkin huonosti kieltä osaavan kannalta.<br />
<br />
Alla käyn läpi kaikki viisi sarjan osaa järjestyksessä, esittäen kaiken kielteisen ja ehkä jonkin myönteisenkin asian, mitä kirjoista lukiessani huomasin. Useimmat keltasivuiset tehtäväosiot jätin lukematta. Lopuksi esitän lyhyen yhteenvedon kirjasarjasta ja mielipiteeni katsomusopetuksen kehittämistarpeista.<br />
<div>
<br />
<br />
<br /></div>
<div>
<h3>
Portti I</h3>
<i>1.-3. painos, Otava, 2012 (2008).</i><br />
<br />
Sarjan ensimmäinen osa jakautuu kahteen osioon: Uskonto: ilmiö, tutkimus ja ulottuvuudet (84 sivua) ja Pyhä kirjallisuus: raamattu (88 sivua). Lukion opetussuunnitelman perusteiden (OPS) vaatimat keskeiset sisällöt kurssille "1. Uskonnon luonne ja merkitys" ovat seuraavat:<br />
• uskonnon määrittely ja tutkiminen<br />
• uskonnon ydinkysymykset<br />
• uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa<br />
• Raamattu pyhänä kirjallisuutena<br />
• yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä<br />
• Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat<br />
• Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin<br />
<br />
Oppikirja näyttää siis ainakin sisällysluettelonsa peusteella noudattavan OPSia, mutta siinä tapauksessa onkin aiheellista kysyä, onko OPS järkevä? <b>Onko mielekästä käyttää Raamattuun puolet kurssista, jättäen samalla muut niin sanotut pyhät kirjat ja</b> mikä pahempaa, <b>uskontojen kehityksen esi- ja varhaishistoria kokonaan sivuun?</b><br />
<br />
Myös uskontotieteellisessä osiossa on vakava puute, joka vaivaa myös lukemiani peruskoulun oppikirjoja: Portin osan I ensimmäisessä osiossa käsitellään kyllä uskontojen tutkimusta (mikä on erittäin hyvä), mutta <b>uskonnottomuudesta ei puhuta</b> muuten kuin mainitsemalla "ideologiat eli maalliset uskomusjärjestelmät" (I, s. 11 - 13). Koko sarjassa uskonnoista ja uskonnollisuudesta puhutaan ikään kuin kaikkien ihmisten ominaisuutena, eikä lainkaan mainita, että ihmiset voivat elää ja monet elävätkin ilman mitään uskontoon verrattavaa ja esimerkiksi ilman suuremmin ajateltua tai eksplikoitua maailmankatsomusta. Suurempi puute on kuitenkin nimenomaan uskonnottomien maailmankatsomusten ja jopa maallisten ideologioiden aivan liian vähäinen käsittely. Myös voidaan kysyä, <b>miksei koko sarjassa esitellä uskonto- tai ideologiakritiikkiä ollenkaan?</b> Eikö nykyajan koulun pitäisi kasvattaa ennen kaikkea kriittiseen ajatteluun? Uskonnon opetus ei todellakaan tunnu sitä edistävän, vaikkakin jo eri uskontojen olemassaolon tiedostaminen toki ohjaa hieman epäilemään omankin uskonnon perusteita.<br />
<br />
Ideologioita Portissa (I, s. 12) määritellään ja rinnastetaan uskontoihin melko erikoisella tavalla: "Ideologialla tarkoitetaan aate- ja oppijärjestelmää, jolla on erityisiä yhteiskunnallisia pyrkimyksiä." Mainitaan nationalismi, sosialismi, fasismi, anarkismi, humanismi, pasifismi, feminismi, sekä eläinoikeusliike. <b>Väitetään, että "uskontojen ja ideologioiden erottaminen on käytännössä vaikeaa". Tuntuu siltä, että vaikeus johtuu eniten yrityksen puutteesta tai haluttomuudessa nähdä eroja.</b><br />
<br />
<b>Uskonnot ovat käsittääkseni tyypillisesti paljon laaja-alaisempia kuin eläinoikeusliike tai feminismi.</b> Fasismi, nationalismi ja sosialismi ovat lähempänä uskontoja ja tietyissä muodoissaan ne minusta ovatkin uskontoja. Käsittääkseni ainakin uskonnottomat usein jakavat mielipiteeni varsin usein, mikä antaakin viitettä uskontojen määrittelevästä piirteestä tai muutamasta sellaisesta. Selvempi vihje on jo suomen sana "uskonto".<br />
<br />
<b>Uskonnoissa on kyse uskonnollisesta uskosta.</b> Etenkin kristinuskon eri versioissa tämä on ilmeistä erilaisten uskontunnustusten takia. Tyypillisesti, kuuluakseen johonkin uskontoon (jo tämä ilmaisu paljastaa ilmiön vahvasti sosiaalisen puolen), täytyy uskoa jotain. Lisäksi voi toki kuulua johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan, mutta se on toissijaista. Uskominen, yleensä varsin heikoin episteemisin perustein, tavallisesti myös varsin dogmaattisesti uskonopeista kiinni pitäminen, sekä ikävän usein fanaattisesti uskon puolustaminen ovat ilmiselvästi uskonnoille tyypillisiä piirteitä. Niitä voi sanoa ainakin uskonnollisuuden piirteiksi.<br />
<br />
<b>Silloin kun maallinen ideologia näyttää täyttävän edellä mainittuja uskonnoille tyypillisiä piirteitä, uskonnottomat ihmiset helposti nimittävät niitäkin uskonnoiksi.</b> Perinteisesti uskontoihin liitetyt oppisisällöt, kuten jumalten tai muun yliluonnollisen olemassaolo ovat selvästi vähemmän tärkeitä uskontojen määrittelyssä, vaikkakin niiden perusteella voidaan tehdä erilaisia jaotteluja uskontojen kesken. Oleellista tässä kuitenkin on se, että <b>uskonnottomat ihmiset yleensä pitävät juuri mainittua uskonnollisuutta ongelmana ja haluavat pysyä siitä kaukana.</b><br />
<br />
<b>Koska Portissa ei käsitellä uskontokritiikkiä, eikä uskonnottomuutta juuri lainkaan, tätä ilmeistä erotteluperustetta ei kirjasarjassa tuoda esiin.</b> Tai ehkä kyse on siitä, että sen esiin tuominen johtaisi kriittiseen ajatteluun, johon ei sarjassa haluta johdattaa.<br />
<br />
<b>Sekulaarit humanistit, vapaa-ajattelijat ja muut kriittisen ajattelun kannattajat kuitenkin eroavat tyypillisesti perinteisistä uskonnoista ja myös maallisista, uskontoihin verrattavista ilmiöistä, kuten joistakin kommunismin muodoista, natsismista ja sen sellaisista juuri siinä, että he vastustavat tätä <i>uskonnollisuutta</i>.</b> Asiaa lienee syytä entistä enemmän painottaa omissa julkaisuissamme. On kuitenkin ikävää, ettei lukion uskontokursseilla tällaista perusasiaa opi. <b>Jos opintokokonaisuuden nimessä olisi sanan uskonto tilalla katsomus, asia voisi olla toisin. Sitten ehkä voitaisiin käsitellä tieteellistä skeptisismiäkin ja viimeistään sitä kautta aukenisi tämä kriittisen ajattelun keskeisyys uskonnottomassa ajattelussa.</b><br />
<br />
Siitä, kuinka vähän kirjasarjassa käsitellään uskonnottomuutta, antanee parhaan käsityksen se, että lainaan tässä <b>kaikki ne kirjasarjan kohdat, joissa käsitellään uskonnottomuutta. Niitä on vain viisi:</b><br />
<br />
<b>(1)</b> - I, s. 68: "Teismin ja monismin ohella ateismi ja agnostismi ottavat kantaa jumaluuteen. Ateisti kiistää jumaluuden tai jumalallisen maailmanjärjestyksen olemassaolon ja uskoo vain empiiriseen eli kokemusperäiseen ja järjelliseen todellisuuteen. Agnostikko puolestaan ajattelee, ettei tuonpuoleisesta voi saada varmaa tietoa. Siksi hän ei ota kantaa jumaluuden olemassaoloon tai olemattomuuteen."<br />
<br />
<b>(2)</b> - I, s. 69 (vahvennus alkuperäinen): "Uskonnollisten maailmankatsomusten ohella on myös muita maailmankatsomuksia, jotka ottavat kantaa yliluonnolliseen. <b>Skientismi</b> eli tiedeusko luottaa tieteen kykyyn ratkaista kaikki ongelmat. Siinä vain tieteellisesti todistettu on totta. Myös skeptikko suhtautuu epäilevästi yliluonnollisen ja järjelle käsittämättömän olemassaoloon. <b>Skeptismissä</b> epäillään kaikkea, koska varmaa tietoa ei voida saavuttaa ihmisen aistien rajallisuuden vuoksi. <b>Humanismi</b> tutkii elämää ja todellisuutta ihmisyyden ja ihmisarvon näkökulmasta. Kun humanisti pohtii elämänkysymyksiä, hän painottaa järkeä ja johdonmukaisuutta yliluonnollisten selitysten sijaan."<br />
<br />
<b>(3)</b> - III, s. 178: "Sekulaarilla humanismilla (lat. <i>saecularis</i>, 'maallinen', 'maailmallinen') tarkoitetaan humanismin suuntausta, joka on uskonnoton. Sen mukaan moraali perustuu järkeen. Tieteellinen päättely, totuuden etsiminen ja kriittinen ajattelu ovat keskeisiä ihanteita. Sekulaarin humanismin mukaan ihmisellä on oikeus ja velvollisuus antaa itse merkitys elämälleen."<br />
<br />
<b>(4)</b> - IV, s. 16 : "[Uskonnon 'seitsemän ulottuvuutta'] sopivat myös maallisten ideologioiden, kuten<br />
sekulaarin humanismin ja marxismin tarkasteluun."<br />
<br />
<b>(5)</b> - V, s. 208 - 209 (vahvennus alkuperäinen): "Ihmiset etsivät vastauksia perimmäisiin kysymyksiin, mutta kaikki eivät löydä niitä uskonnoista. Ratkaisuja etsitäänkin myös uskontojen ulkopuolelta, kuten tieteestä ja erilaisista ideologioista. 1500-luvulla syntyneen humanismin tavoitteena oli auttaa ihmistä kehittymään kohti parempaa ihmisyyttä kulttuurin ja taiteiden avulla. <b>Sekulaarissa humanismissa</b> luotetaan ihimsen mahdollisuuksiin kehittyä ja listä ihmiskunnan onnellisuutta ja hyvinvointia. Sekulaarin humanismin näkökulmasta uskontoon ja yliluonnolliseen liittyvät kysymykset ja kannanotot ovat merkityksettömiä, ja humanistit korostavat ihmisoikeuksien roolia keskeisenä eettisenä normistona.<br />
"Luonnontieteiden ja teknologian kehittyminen on saanut monet uskomaan, että tiede ja teknologia pystyvät jonain päivänä ratkaisemaan elämän merkitykseen liittyvät arvoitukset. Tätä kutsutaan <b>tieteisuskoksi</b>. Siihen liittyy yleensä maallistunut maailmankatsomus, agnostismi tai ateismi. 2000-luvun ateistista uskontokritiikkiä kutsutaan <b>uusateismiksi</b>. Tyypillistä sille on uskonnon mielekkyyden kyseenalaistaminen. <b>Vapaa-ajattelijain Liitto</b> pyrkii edistämään uskonnotonta ja tieteellistä maailmankatsomusta. Liitto on myös kritisoinut aktiivisesti luterilaisen kirkon yhteiskunnallista erityisasemaa. Liitto koostuu noin 30 jäsenjärjestöstä, joista vanhin, Kotkan vapaa-ajattelijat, on perustettu vuonna 1930."<br />
<br />
Siinä ne kaikki olivat; <b>tämän enempää uskonnottomuutta ei Portissa käsitellä</b>. Heti ensimmäinen lainaus esittelee <b>agnostismin ja ateismin määritelmät</b> niin kuin kirkon edustajat tai muut uskonnolliset tahot ovat ne halunneet yleensä esittää, eli <b>propagandistisesti</b>. Ei ole vaikea selvittää, kuinka ateistit ja agnostikot itse nämä käsitteet määrittelevät. On ihmeellistä, että vielä nykyään oppikirjassa voidaan esittää määrittelyt tällä tavalla. Jos ET-kirjoissa vastaavasti esitettäisiin uskonnollisista käsityksistä yhtä pahasti vääristelvät määritelmät, nostettaisiin asiasta varmasti pian meteli.<br />
<br />
On hyvä, että oppikirjassa sentään mainitaan sekulaari humanismi, mutta kovin vähälle huomiolle se silti jää. Kyseessä on kuitenkin luultavasti suurin katsomuksellinen vähemmistöryhmä maailmanlaajuisesti - arvaukseni on <b>lähes 10 % kaikista ihmisistä</b>. Ongelmana tällä ryhmällä on lähinnä se, että suurin osa sen jäsenistä ei tiedä tähän ryhmään kuuluvansa. <br />
<br />
<b>Sarjassa uskonnollisuus esitellään liiankin vahvasti ihmistä määrittelevänä piirteenä, eikä tuoda ollenkaan esiin sitä tosiasiaa, että monet ihmiset elävät myös ilman mitään syvällisesti ajateltua maailmankatsomusta.</b> Myös tällaisia ihmisiä on, vaikka oletankin suurimman osan uskonnottomista olevan keskimääräistä ajattelevampia ja siksi sekulaareja humanisteja. Jotkut voivat toki myös määritellä itsensä jonkin muun uskonnottoman maailmankatsomuksen kannattajiksi.<br />
<br />
<h4>
Tässä vielä joitakin huomioni herättäneitä kohtia Portin ensimmäisestä osasta, sekä kommenttejani niihin:</h4>
- I, s. 18: "Vaikka <b>pyhän kokeminen </b>ylittää rationaalisuuden eli arkijärjen rajat, se ei kuitenkaan ole järjenvastaista. Samankaltaisia tuntemuksia voi kokea luonnossa tai taideteosten äärellä."<br />
<br />
En ole varma, voiko näitä kokemuksia nimittää samalla sanalla. En voi sanoa koskaan kokeneeni mitään pyhää, vaikka olenkin saanut voimakkaita kokemuksia taiteista ja luonnosta. Englanniksi jotkut tieteilijät ovat käyttäneet ainakin sanaa "awe" kuvatessaan tieteellisten (vaikkapa kosmologisten) havaintojen itsessään aiheuttamia tuntemuksia. En ole myöskään vakuuttunut, ettei (uskonnollinen) pyhän kokemus olisi ristiriidassa järjen kanssa. Uskonnollisille ajatuksille ainakin on tyypillistä erilaisten kategoriavirheiden tekeminen, mikä näkyy vaikkapa ajatuksessa ruumiittomasta hengestä. Näitä ei ilmennyt omissani tai viittaamissani tieteilijöiden kokemuksissa.<br />
<br />
- I, s. 34 taulukossa "Uskonnot syntyajan mukaan" on merkitty vuosi 0.<br />
<br />
- I, s. 38: "<b>Uskonnollisella kokemuksella</b> tarkoitetaan ihmisen kokonaisvaltaista tapaa suhtautua yliluonnolliseen ja yhteisön vaalimiin pyhiin asioihin."<br />
<br />
Tämä on <b>outo määritelmä</b>. Itse varaisin uskonnollisen kokemuksen jollekin varsin selvästi spesifimmille kokemuksille, kuten "unio mystica" - vai onko tämä "mystinen kokemus" sitten eri asia?<br />
<div>
<br /></div>
- <b>Kulteista Portin osa I kertoo aika vähän</b> (I, s. 83 ja 86 - 87), mutta onneksi sentään jotain. Tosin käytetty määritelmä on outo; esim. Heaven's Gate määriteltäisiin kirjan mukaan kai lahkoksi, mikä ei tunnu ollenkaan oikealta. Yleensä sen ja kirjassakin kuvatun Jonestownin Kansantemppelin yhteydessä puhutaan "kuoleman kulteista".<br />
<br />
- I, s. 166: "<b>Länsimainen lainsäädäntö perustuu kymmenen käskyn käsityksiin</b> oikeasta ja väärästä sekä kristillisiin opetuksiin tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta, totuudesta ja väkivallattomuudesta. Uuden testamentin korostama rehellisyyden vaatimus näkyy esimerkiksi todistajanvalakäytännössä."<br />
<br />
On käsittämätöntä, että tällaisia väitteitä voidaan esittää oppikirjassa. <b>Ikäänkuin lakitraditiomme ei olisi kristinuskoa vanhempi.</b> Sitä paitsi <b>kristinusko käsityksineen toisen posken kääntämisestä ja vihollisen rakastamisesta on epäinhimillisyydessään aika kaukana rikoslaistamme</b>, vaikka lainsäänsäädännössämme onkin varsin lempeät rangaistukset. Rehellisyyttä vaaditaan kaikissa kulttuureissa. <b>Tasa-arvon ajatus</b> (on kyse sitten sukupuolten, seksuaalisen suuntautumisen tai kansalaisten keskinäisestä tasa-arvosta) <b>ei suinkaan ole kristinuskosta peräisin</b> (eikä sitä ainakaan Kymmenessä käskyssä mainita). <b>Uskonnon ja valtion erillään pitämistä voisi Jeesuksen opetuksilla perustella, mutta miksei tätä EU:nkin hyväksymää periaatetta mainita kirjassa?</b> Miksei Valistuksen merkitystä lainsäädäntöömme mainita ollenkaan?<br />
<br />
<br />
<br />
<h3>
Portti II - kristinuskon historia</h3>
<i>2. painos, Otava, 2010 (2008).</i><br />
<br />
Portin osassa II käsitellään vain kirkon historiaa. Kirjan alussa todetaan, että "ymmärtääksemme kulttuuria, meidän tulee ymmärtää uskontoa ja ymmärtääksemme nyykyisyyttä, meidän tulee ymmärtää menneisyyttä". Tämä väite on helppo hyväksyä, mutta on vaikea ymmärtää kirjan (ja OPSin mukaisen kurssin "2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta") sisällön rajoittuneisuutta tämän väitteen valossa. Nimittäin edes sitä,<b> mistä kristillinen oppi on peräisin, ei kirjassa käsitellä - puhumattakaan uskontojen historiasta laajemmin. </b>Tämä olisikin aihepiiri, jonka pitäisi yleissivistykseen kuulua. Kirkon historian kohtalaisen tarkan läpikäymisen tarpeellisuus vaatii paremman perustelun.<br />
<br />
Kirjan alussa on lyhyt (12 s.) osio kristinuskosta nyt. Siinä voitaisiin mainita esimerkiksi nykyajan noitavainoista Afrikassa, mutta eipä tietenkään mainita. Pääosa kirjasta jakautuu osiin Antiikki ja keskiaika (90 s.) ja Uusi aika ja uusin aika (108 s.).<br />
<br />
Alun luvussa "Uskonnon ja valtion suhde" tehdään seuraavia määrittelyjä (II, s. 14 - 15):<br />
<blockquote class="tr_bq">
<b>Puolueeton suhtautuminen</b> tarkoittaa sitä, että kaikkia uskontoja kohdellaan samalla tavalla ja kaikilla on yhtäläiset toimintamahdollisuudet. Silloin uskonnollinen vakaumus ei vaikuta ihmisen kansalaisoikeuksiin eikä -velvollisuuksiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Ranskassa valtio ei virallisesti tue mitään uskontoa.</blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
Protestanttisten maiden tapaa järjestää uskonnon ja valtion suhde on perinteisesti kutsuttu <b>valtionkirkkomalliksi</b>. Tällöin valtion päämies johtaa myös kirkkoa, ja kirkolla on tunnustettu asema yhteiskunnallisena instituutiona. Puhdasta valtionkirkkomallia ei Euroopassa enää ole, mutta pohjoismaisia malleja voidaan pitää sen muunnelmina. [...] Suomen evankelis-luterilaista ja ortodoksista kirkkoa kutsutaan <b>kansankirkoiksi</b>. Yleensä kansankirkolla tarkoitetaan kirkkoa, johon enemmistö kansalaisista kuuluu.</blockquote>
Puolueettomuudella tarkoitettaneen Yhdysvalloissa ja Ranskassa kylläkin sitä, että uskonnolliset yhteisöt eivät ole erityisasemassa myöskään suhteessa muihin yhteisöihin. <b>Sekulaarisuusperiaateestahan tässä on kyse.</b> Sitä vain ei jostain syystä kirjassa sanota.<br />
<br />
Vaikka pohjoismaissa valtion päämies ei johdakaan enää kirkkoa, on kirkoilla kuitenkin tunnustettu asema yhteiskunnallisena instituutiona. <b>Se, että kirkon piirissä ei enää haluta käyttää termiä valtionkirkko, johtunee lähinnä siitä, että se olisi retorisesti huono valinta.</b> Useimmat ihmiset nimittäin ymmärtäisivät heti vastustaa sellaista. Sen sijaan puhe kansankirkosta on retorisesti parempi, koska se hämää kuulijaa. Nyt Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on tavallaan valtaa jopa eduskunnan yli, joten Vapaa-ajattelijat eivät ainakaan suostu hyväksymään ja omaksumaan kirkon retoriikkaa, vaan sanovat kirkkoa edelleen valtionkirkoksi. <b>Sanaa vaihtamalla ei todellisuus toiseksi muutu - sanoilla temppuilu kirkon tavalla on vain tuomittavaa propagandaa.</b><br />
<br />
<h4>
Tässä vielä muutama lyhyt kommentti joihinkin silmääni pistäneisiin kohtiin:</h4>
- II, s. 70 väitetään mietelausetta <i>memento mori</i> keskiaikaiseksi, vaikka sitä käytettiin jo antiikin Roomassa. Saman sivun lause "keskimääräinen elinikä oli vain 30 - 40 vuotta" on ilman selitystä ehkä harhaanjohtava (kyseessä on keskiarvo; kun lapsia kuolee paljon, elävänä selviävät voivat tavallisestikin elää vanhoiksi).<br />
<br />
- II, s. 94 on lipsahtanut maininta pyhimysten palvonnasta keskiajalla. Katolilaiset varmaankin haluaisivat korjata, että kyse on kunnioituksesta, ei palvonnasta.<br />
<br />
- II, s. 126 on jopa kahdesti kirjoitettu väärin nimi "Anne Boyleyn" (ilman viimeistä n-kirjainta).<br />
<br />
- II. s. 156 - 159 kerrotaan Valistuksesta mainitsematta vapaa-ajattelua tai humanismia! Aika kummallinen puute.<br />
<br />
- II, s. 176 mainitaan, kuinka Toisen maailmansodan aikana "kristilliset järjestöt auttoivat haavoittuneita ja sotavankeja" <b>mainitsematta</b> <i>uskontoihin sitoutumatonta</i> <b>Punaista ristiä</b>. Noista kristillisistä järjestöistä en ole edes kuullut, mutta tästä yhdestä on sentään kasvanut yksi tärkeimmistä avustusjärjestöistä maailmassa, joten luulisi että se voitaisiin tässä yhteydessä mainita.<br />
<br />
<br />
<br />
<h3>
Portti III - etiikka</h3>
<i>2.-3. painos, Otava, 2012 (2010).</i><br />
<br />
Portin kolmas osa alkaa lyhyellä (8 s.) johdannolla, jossa käytetään turismia esimerkkinä tutusta ilmiöstä, johon liittyy useita eettisiä kysymyksiä. Loppu kirja jakautuu etiikin perusteita koskevaan alkuosaan (58 s.) ja erilaisia eettisiä kysymyksiä käsittelevään osaan, joka viekin suurimman osan (137 s.) kirjasta.<br />
<br />
Minulla ei ole tästä kirjasta paljonkaan sanottavaa tässä vaiheessa. Kyseessä on tietenkin aloittelijoille suunnattu johdantoteos uskonnollisten ihmisten etiikan pohdintoihin. <b>Uskonnottomiin käsityksiin kirjassa ei juurikaan puututa.</b> Tätä voi tietysti perustella sillä, että filosofista etiikkaa varten on oma kurssinsa lukiossa (tietenkin vain osa lukiolaisista suorittaa kyseisen filosofian kurssin).<br />
<br />
<h4>
Tässä vielä muutama huomio teoksesta:</h4>
- III, s. 166 esitellään "kiinalainen lääketiede" (ei esim. "lääkintä" tms.) ns. neutraalisti, eli kritiikittömästi.<br />
<br />
- III, s. 168 esitellään tiedettä aika heikosti. Mm. jaetaan tieteet vain luonnontieteisiin ja ihmistieteisiin, jättäen formaalit tieteet mainitsematta. Ylipäätään tieteen määrittely jätetään epämääräiseksi. Aiheelle on kyllä filosofiassa oma kurssinsa, mutta olisi tämän kohdan silti voinut tehdä vähän paremmin.<br />
<br />
- III, s. 177 sisältää tämän oudon virkkeen: "Kristillisissä kirkoissa kloonaaminen on nähty yrityksenä kumota jumalallinen suunnitelma: Jumalan luomalla ihmisellä ei ole oikeutta asettua luojan asemaan ja päättää elämästä ja kuolemasta."<br />
<br />
Epäilemättä kristityt voivat argumentoida näin huonosti, mutta toki asiaa olisi sitten voinut kommentoida. On nimittäin vaikea nähdä, kuinka päättäminen elämästä ja kuolemasta liittyy kloonaamiseen.<br />
<br />
<br />
<br />
<h3>
IV - maailmanuskonnot</h3>
<i>1. painos, Otava, 2011.</i><br />
<br />
Portin neljäs osa alkaa hyvänkokoisella (36 s.) johdannolla uskontoihin kulttuurisena ilmiönä. Loput 184 sivua kirjasta onkin omistettu erilaisten ei-kristillisten uskontojen kuvaamiseen (kristinuskoahan käsitellään laajasti muissa Portin osissa, joten sen käsittely tässä kirjassa olisi turhaa toistoa). Tässä näkyykin heti <b>kirjan suurin puute, joka vaivaa koko kirjasarjaa: tekijät ovat ottaneet tehtävänsä tehdä oppikirjoja <i>uskonnoista</i> aivan liian kirjaimellisesti, ja ilmeisesti tästä syystä jättäneet uskonnottomuuden lähes kokonaan pois.</b> Kun nyt ilmeisesti jo yli 10 % kaikista ihmisistä on uskonnottomia ja etenkin uskontokuntiin kuulumattomia on valtavasti, on varsin harhaanjohtavaa keskittyä vain uskontoihin - pitäisi kertoa kaikenlaisista (yös uskonnottomista) <i>katsomuksista</i> ja myös niistä uskonnottomista, jotka elävät ilman minkäänlaista pohdittua katsomusta. Esimerkiksi Japanin shintolaisuuteen on käytetty lähes 20 sivua, vaikka sillä ei varmasti ole läheskään niin paljon kannattajia kuin vaikkapa sekulaarilla humanismilla. Tarkoituksella tai tarkoittamattaan tällainen kirja maailmanuskonnoista luo mielikuvan maailmasta, jossa kaikki ihmiset ovat jonkun uskonnon kannattajia. Tätä vaikutelmaa ei estä sekulaarin humanismin ja marxismin lyhyt maininta kirjan alussa (s. 16).<br />
<br />
Tällaisessa vaiheessa ja näin uudessa kirjassa on täysin anteeksiantamatonta käyttää<b> agnostismin ja ateismin harhaanjohtavia määrittelyjä</b>, kuten sivulla 22 tehdään (kuten myös osassa I, s. 68). Internetaikana ei ole vaikea selvittää, mitä agnostikot ja ateistit oikeasti ajattelevat. Omituinen on myös sivun 23 virke, jonka mukaan "skientismissä uskotaan, että vain tieteellisesti todistettu on totta ja kaikki yliluonnolliset asiat pystytään selittämään järjellisesti, kunhan tiede kehittyy".<br />
<br />
Lukuunottamatta sarjalle (tai uskonnon oppikirjoille ylipäätään) tyypillistä kritiikittömyyttä, kirja on muilta osilta mielenkiintoinen ja hyödyllistä luettavaa eri uskontoja heikosti tunteville. Kuvattuja uskontoja paremmin tuntevat epäilemättä kyllä löytäisivät kirjasta enemmän huomautettavaa, mutta sama pätee kaikkiin yleisesityksiin.<br />
<br />
<br />
<br />
<h3>
V - suomalainen uskonnollisuus</h3>
<i>1. painos, Otava, 2012.</i><br />
<br />
Portin viides ja viimeinen osa käsittelee "suomalaista" uskonnollisuutta esihistorialliselta ajalta nykyaikaan. Nykyaikaan on käytetty hieman enemmän tilaa (112 s.) kuin menneisyydelle (96 s.), mikä lienee ymmärrettävä painotus, sillä kristinuskon historiaa on käsitelty jo aiemmin osassa II, eikä Suomen historiasta niin kovin paljon sanottavaa etenkään uskonnon osalta ole ennenkuin myöhäiskeskiajalta lähtien. Historian ja esihistorian osalta kirja vaikuttaa asialliselta. Nykyajan käsittelyssä painottuu (evankelis)-luterilaisen kirkon toiminta enemmän kuin muiden uskontojen. Kirjan lopussa on jopa lyhyt (8 s.) luku "Esoteerinen perinne ja modernit liikkeet", jonka sisään kahteen sivuun on upotettu luku maallisista ideologioista, joka sisältääkin suurimman osan kaikesta siitä, mitä koko sarjassa uskonnottomista sanotaan. Esimerkiksi Islamista kirjassa on 10 sivua ja Suomen juutalaisista 8 sivua. Uskonnottomia on maassamme kuitenkin valtavasti enemmän kuin minkään vähemmistöuskonnon edustajia. <b>Sivumäärät eivät ole siis ollenkaan suhteessa katsomusten edustajien määriin. Jos otetaan huomioon vaikkapa katsomusten eri ajattelutapojen kulttuurinen merkitys, suhde on vieläkin vääristyneempi</b>: Islamin merkitys on varmasti varsin vähäinen suomalaisen kulttuurin kannalta, kun taas uskonnoton filosofinen ajattelu on varmasti vaikuttanut kulttuuriimme varsin syvästi.<br />
<br />
<h4>
Tässä vielä joitakin kommentteja joihinkin teoksen kohtiin:</h4>
- V, s.24 lainataan "pohjoiskarjalaista loitsua", jossa sanotaan mm. "Ukko taivaan Jumala [sic] [...] pilvi lännestä lähätä [sic], tule vettä vihmomaan [...]". Minusta tämä on selvä rukous, vaikkakin jumala pitäisi kirjoittaa pienellä. Miksi sitä sanotaan loitsuksi? Olisiko siksi, että se on pakanallinen? Tämä osoittaisi vinoumaa esityksessä. Ei kirjassa puhuta "Isä meidän -loitsusta" kuitenkaan.<br />
<br />
- V, s. 114: "Sellaiset parit, joilla ei ole oikeutta kirkolliseen vihkimiseen virallistavat liittonsa maistraatissa. Pappi voi tällöin antaa heidän liitolleen kirkollisen siunauksen."<br />
<br />
Näin sanotaan luvussa, jossa puhutaan kirkollisista toimituksista, mutta voisi kyllä odottaa - etenkin kun kirjassa ei muuallakaan juuri uskonnottomista puhuta - että tässä yhteydessä otettaisiin kirjassa huomioon myös ei-kristilliset ja uskonnottomat. Irralleen otettuna tuo virke on erityisen törkeän näköinen, sillä se näyttää antavat sellaisen käsityksen, että kaikki avioliittoon tai rekisteröityyn parisuhteeseen ryhtyvät haluavat liitolleen kirkolisen siunauksen.<br />
<br />
- V, s. 135 on <b>kyseenalainen sarjakuva</b>. Siinä ensimmäinen hahmo sanoo, "Minun lastani ei kastettu, koska hän saa päättää siitä aikuisena." Toinen: "Minun lapsiani ei rokotettu samasta syystä." Kolmas: "Enkä minä opettanut lapsiani uimaan." Viimeinen: "Minä en hankkinut lapsia, koska he eivät voineet päättää syntymästään."<br />
<br />
Sarjakuvaa ei kommentoida kuvatekstillä tai tekstissä mitenkään. Se kuitenkin antaa ymmärtää, että kaikki mainitut asiat ovat yhtä typeriä (ainakin toinen ja kolmas ovat ilmiselvästi idioottimaisia kommentteja; viimeisen ajatusta melkeinpä kannatan). Kaksi väitteistä kuitenkin asettaa lapsen (ja jossain määrin muutkin) vaaraan ja tekoina melkeinpä sellaisia, että syyte heitteellejätöstä olisi paikallaan. Ensimmäinen on kuitenkin varsin erilainen. Sen rinnastaminen epäeettiseen toimintaan on selvästi propagandistinen ratkaisu.<br />
<br />
- V, s. 189: "Juutalaisuus periytyy matrilineaarisesti eli juutalaisen opin mukaan juutalaisen äidin lapset ovat juutalaisia." Kyseessä voi olla kirjoitusvirhe. Siinä pitäisi lukea "matrilineaalinen" (kyse ei ole suoraviivaisuudesta, vaan periytymisestä).<br />
<br />
- V, s. 217 <b>mainitaan kiitettävästi, että suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista on kristittyjä.</b> Tai ehkä he ovat sitä vain nimellisesti, mutta kuitenkin. Tämä ainakin korjaa sitä median luomaa ja liian monen omaksumaa, vääristynyttä käsitystä, että maahanmuuttajat olisivat pääasiassa muslimeja. <b>Olisi ollut kuitenkin vielä parempi, jos kirjoittajat olisivat oivaltaneet mainita, että monet maahanmuuttajat eivät taustastaan huolimatta ole uskonnollisia</b>, vaan etenkin niin sanotuista islamilaisista maista tulee sellaisia maahanmuuttajia, jotka ovat nimenomaan paenneet uskonnollista sortoa, koska he ovat uskonnottomia, jopa eksplisiittisesti ateisteja.<br />
<br />
V, s. 218: "Yhtenä ratkaisuna monikulttuurisuuteen on nähty se, että uskonto rajataan tiukasti yksityisyyden piiriin, ja uskonnolliset symbolit ja tavat poistetaan julkisista yhteyksistä. Tällaista pyrkimystä perustellaan usein suvaitsevaisuudella, sillä ajatuksena on minimoida mahdollisuus, että joku pahoittaa mielensä. Tällä perusteella on vastustettu esimerkiksi <i>Suvivirren</i> laulamista koulujen kevätjuhlassa ja muslimityttöjen oikeutta käyttää huntua koulussa. Vastakkaisen näkökannan mukaan suvaitsevaisuus ei edellytä, että julkiset tilat ja tapahtumat tulisi olla uskonnollisesti neutraaleja [sic]. Pyrkimys uskontovapaaseen tilaan nähdään pikemminkin ihmisten välistä vuorovaikutusta ja kulttuuria köyhdyttävänä."<br />
<br />
Tässä kohdassa yhdistetään ehkä tarkoitushakuisesti aivan eri asiat: (1) yksilön käyttämät uskonnollisuuden merkit yms. ja (2) julkiset tilat ja uskonnonharjoitus julkisen vallan toimesta. Ylipäätään asian esittäminen kahden polariteetin kautta on kyseenalaista. Lisäksi tässä on <b>käytetty aika tökeröä olkinukkeargumenttia</b>: Tuskin juuri kukaan on esittänyt Suomessa pyrkimystä uskontovapaaseen tilaan, jossa kaikki yksityishenkilöiden käyttämät tai vaikkapa uskonnollisiin rakennuksiin kuuluvat uskontojen merkit poistettaisiin. Sen sijaan on vaadittu jo kauan, että julkinen valta lopettaisi uskontojen suosimisen ja etenkin uskonnonharjoituksen ja siihen ohjaamisen tai jopa pakottamisen. Mielenkiintoisesti kirjoittajat ovat päättäneet jättää tällaiset asiat mainitsematta. Vapaa-ajattelijoiden yhteiskunta- ja uskontokritiikki on näin ohitettu ja marginalisoitu.<br />
<br />
<br />
<br />
<h3>
Yhteenveto</h3>
Vaikka Portti onkin kohtalaisen neutraalisti kirjoitettu, eikä sen uskonnollinen asenteellisuus ja vinoutuneisuus ole niin ilmeistä kuin alakoulun uskonnonkirjoissa, yllätyin silti siitä määrästä kritiikkiä, jota minun on sarjaan kohdistettava. Uskonnottomuuden sivuuttaminen siitä huolimatta, että sen edustajat muodostavatkin nykyään suurimman katsomuksellisen vähemmistön kaikissa maissa on vakavin puute kirjasarjassa, jonka pitäisi toimia katsomusopetuksen oppikirjana. Tämä johtunee pitkälti siitä, ettei ole nähty oppiaineen nimeä pidemmälle. <b>Jos oppiaineen nimessä olisi sanan uskonto tilalla katsomus, sitten ehkä voitaisiin käsitellä tieteellistä skeptisismiäkin ja viimeistään sitä kautta aukenisi tämä kriittisen ajattelun keskeisyys uskonnottomassa ajattelussa.</b> Nyt kriittinen ajattelu loistaa teoksessa poissaolollaan.<br />
<br />
Mielestäni <b>aate- ja oppihistoria tai laaja kulttuurihistoria tarjoaisi uskontoa paljon paremman yleissivistyksen lukion oppiaineena. Eettisyyden, suvaitsevaisuuden ja kriittisen ajattelun oppimikseksi elämänkatsomustieto olisi kaikille hyvä aine ja se pitäisikin saada kaikille edes valinnaiseksi mahdollisimman pian.</b><br />
<br />
<br /></div>
Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-9364352518554658242013-12-25T23:00:00.002+02:002013-12-25T23:00:21.178+02:00Opettajankoulutus (Opeksi V)Huomasin äsken (2013-12-25-22-55) seuraavan tekstin alun jääneen joskus keskeneräisenä julkaisematta blogissani. Saatoin julkaista sen opettajankoulutuksen yhteydessä käytetyssä WordPress -blogissani, mutta sitä ei enää ole ja koska tämä nyt kerran löytyi, niin julkaistaan nyt sitten täällä:<br />
<br />
<br />Yritän saada ajatuksiani lähitulevaisuudessa päättyvästä
koulutuksesta hieman kasaan tähän kirjoitukseeni.<br />
<br />
Kun koulutuksen alussa tutkin opetussuunnitelmaa, se näytti aika
hurjalta. Epäilin mahdollisuuksiani saada suoritettua opettajankoulutus
yhdessä lukuvuodessa. Halusin silti valita hieman enemmän opiskeltavaa
kuin minimivaatimus olisi ollut – osin ihan vain siksi, että halusin
“varmuuden vuoksi” saada kokonaismerkinnän kasvatustieteen
aineopinnoista, kun kerran siihen oli mahdollisuus. Eihän sitä tiedä,
jos vaikka jatkan alan opiskelua myöhemmin.<br />
<br />
Nyt lähes kaikki kurssit on jo suoritettu. Enää joitain Opeksin
lyhyitä erikoiskursseja on jäljellä, kuten animaatiopaja (joka kuulostaa
mielenkiintoiselta). Välillä oli vähän rankkaa ja aikataulu kireällä,
eikä tuntunut paljon jäävän aikaa yksityiselämälle.<br />
<br />
Kasvatustieteen opinnot, erityisesti metodikurssi (KASOP5) ja
Johdatus mediakasvatukseen olivat mielenkiintoisempia kuin osasin
odottaa. Opetusharjoittelut ja niihin liittyvä didaktiikan opetus ja
käytännön ohjeet Normaalikoulun ohjaavalta opettajalta olivat erittäin
hyödyllisiä: nyt tunnen voivani opettaa ja erityisesti valmistautua
tuntien ja kurssien pitämiseen aivan toisin kuin ennen koulutusta
(jolloin tein joitakin lyhyitä sijaisuuksia eri kouluissa).<br />
<br />
Opeksilaisille annettu äänenkäytön koulutus oli todella hyvää ja
täytyykin alkaa käydä siihen liittyviä muistiinpanoja uudestaan läpi,
koska isojen luokkien kanssa äänenkäyttö näyttää olevan varsin
merkittävä asia. Olen tottunut puhumaan aika hiljaa, joten nyt täytyy
totutella puhumaan kovempaa.<br />
<br />
Jään odottelemaan viimeisiä koulutuksia, mutta koska tämä kirjoitus
jäänee viimeiseksi tässä blogissa, toivotan mahdollisille lukijoilleni
miellyttävää kevättä!<br /><br /><br />P.S. - Tuollainen oli siis tämä aiemmin täällä julkaisematta jäänyt raapaisuni. Tämän blogin viimeiseksi se ei kylläkään jää, ellei jotain varsin yllättävää ja ikävää tapahdu.Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-73829552645529618422013-12-19T15:08:00.001+02:002013-12-19T15:10:28.027+02:00Kouluperinteistä ja lapsilähtöisestä kasvatuksesta<div style="background-color: white; border: 0px; margin-bottom: 1em; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
Vesa-Matti Saarakkala, "kansanedustaja (ps.) Kurikasta" kirjoitti <a href="http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/jouluperinteista-on-pidettava-kiinni-1.1521845">Ilkassa</a>, että "Jouluperinteistä on pidettävä kiinni". Kyseessä on juuri sellainen propaganda, jota<span style="background-color: transparent;"> on tuskallista edes lukea, mutta kommentoin tässä silti muutamaa lainaamaani kohtaa.</span><br />
<span style="background-color: transparent;"><br /></span>
<span style="background-color: transparent;"><br /></span>
<span style="background-color: transparent;">"[...] suomalaisten lasten oikeus nauttia jouluna perinteisistä traditioista kouluissaan on tullut viime vuosina uhatuksi."<br />"Monimuotoisista kulttuurisista aineksista sekä kaikista kulttuurikristillisistä perinteistä riisutut joulujuhlat pahimmassa tapauksessa hämmentävät lasta ja voivat vaikuttaa kielteisesti hänen viihtyvyyteen oppilaitoksessaan."</span><br />
<span style="background-color: transparent;"><br /></span>
<span style="background-color: transparent;">Ikäänkuin lapset <i>nauttisivat</i> erityisesti uskonnollisista tai muistakaan traditioista! Kokemukseni mukaan ne uskonnolliset asiat lähinnä herättivät myötähäpeää noloudellaan tai olivat ahdistavia. On joka tapauksessa naurettavaa väittää, että niiden poistaminen olisi hämmentävää tai vaikuttaisi kielteisesti kouluviihtyvyyteen. </span>Katsomuksellisesti neutraaleihin juhliin voisivat kaikki osallistua, mikä lienee edellytys yhteisöllisyyden kehittämiselle. <span style="background-color: transparent;">Koululaiset voisivat pitää hauskat, itse suunnittelemansa juhlat, mikä voisi lisätä viihtyvyyttä. </span><span style="background-color: transparent;">Uskontoa ei yleensä yhdistetä etenkään Suomessa hauskuuteen, hyvästä syystä.</span><br />
<span style="background-color: transparent;"><i><br />Kaikki</i> traditiot ovat aikuisia - eivät lapsia - varten. Vasta aikuisille ne muodostuvat perinteiksi ja joillekin heistä menneisyyden kuviteltujen kulta-aikojen muistelun aiheiksi. Ehkä jotkut heistä niistä "nauttivatkin". Luultavasti tärkein syy traditioihin on kuitenkin vain luovuuden vähyys. Opettajilla ei ole aikaa suunnitella juhlia, joten vanhan toistaminen on helppo ratkaisu. Innovatiivisuutta on peräänkuulutettu vimevuosina kovasti, mutta ilmeisesti edes kaikki kansanedustajat eivät ymmärrä, että se on perinteen vastakohta. Miksei anneta lasten suunnitella omia juhliaan? Voisi olla lapsille varsin hyödyllistä ja luovuutta kehittävää ja pääsevät opettajatkin hieman vähemmällä tai saavat ainakin vaihtelua.</span><br />
<span style="background-color: transparent;"><br /></span>
<span style="background-color: transparent;"><br /></span>
<span style="background-color: transparent;">"Erityisesti tiettyjä vähemmistöuskontoja tunnustavien yksilöiden määrän kasvu peruskouluissa sekä radikaalien vapaa-ajattelijoiden painostus ovat saaneet jotkut koulut lopettamaan kokonaan joulujuhlien järjestämisen."</span><br />
<span style="background-color: transparent;"><br /></span>
<span style="background-color: transparent;">On siis "radikaalia" vaatia eettisyyttä ja vaikkapa kaikkien perustuslaissa määrätyn yhdenvertaisuuden toteutumista. Jotkut ihmiset eivät ilmeisesti sellaisista välitä, vaan haluavat alistaa kaikkia muita parhaansa mukaan oman uskontonsa nimissä. Ihan niin kuin heidän uskontonsa opettaakin. Vai mitä se opettaakaan? Ainakin, että "hedelmistään puu tunnetaan". Onko ihme, jos tällaista pahuutta vastenmielisenä pitävät ihmiset </span><a href="http://eroakirkosta.fi/" style="background-color: transparent;">eroavat kirkosta</a><span style="background-color: transparent;"> joukoittain, etenkin näin joulun alla?</span><br />
<span style="background-color: transparent;"><br /></span>
<span style="background-color: transparent;">Kukaan ei kiellä kristittyjä tai muita katsomuksellisia ryhmiä järjestämästä omia juhliaan. Koulujen ei kuitenkaan tarvitse, eikä kuulu, järjestää millekään uskonnolliselle ryhmälle tilaisuuksia uskonnonharjoitukseen. Eikä etenkään kuulu pakottaa ketään - myöskään uskontokunnan jäseniä - osallistumaan uskonnonharjoitukseen. Koulu olkoon katsomuksellisesti neutraali ja antakoon koululaisten itse suunnitella ja toteuttaa juhlansa - ei kai niitä koulun juhlia aikuisia varten järjestetä? Tämä olisi lapsilähtöistä kasvatusta, mitä kai nykyään kasvattajille yritetään opettaa.<br /><br /><i>Yhdenvertainen Suomi - kansalaisaloite uskonnollisen ja vakaumuksellisen yhdenvertaisuuden puolesta</i> löytyy osoitteesta </span><a href="http://yhdenvertainensuomi.fi/">yhdenvertainensuomi.fi</a>. Jos olet kanssani samoilla linjoilla, suosittelen siihen perehtymistä.</div>
Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-28540183131595853972013-04-26T14:00:00.000+03:002013-04-26T14:31:12.147+03:00Vinoumia uskonnon oppikirjan sisällössä<b><i>Noviisi 7-9</i>, Otavan Kirjapaino Oy, 2012.</b><br />
<br />
<h4>
Ensivaikutelma </h4>
<br />
Saadessani tämän oppikirjan käsiini, ensimmäinen mielikuvani oli hyvin positiivinen: yksi kovakantinen kirja, joka on tarkoitettu kattamaan koko yläkoulun uskonnon opetuksen tarpeet. Painotyö vaikuttaa laadukkaalta ja kirjan voi odottaa säilyvän hyvin kouluajan jälkeenkin. Tämä ei myöskään ole vain kolme kirjaa yksissä kansissa, kuten voisi odottaa, vaan yksi ainoa kirja, joiden käsittelyjärjestyksen opettaja voi valita mielensä mukaan. Sisältö on jaettu kymmeneen päälukuun:<br />
- Johdanto <br />
- Aasian uskonnot<br />
- Välimeren uskonnot<br />
- Kirkon historia ja kehitys<br />
- Uskonto Suomessa<br />
- Kristinusko nykyään<br />
- Hyvä elämä<br />
- Näkökulmia etiikkaan<br />
- Kristinusko ja etiikka<br />
- Eettiset valinnat<br />
<br />
<br />
<h4>
Uskonnottomuutta ei käsitellä</h4>
Jo tässä vaiheessa paljastuu<b> vakava puute kirjan sisällössä</b>: oppiaineen nimen mukaisesti kirjassa on keskitytty uskontoihin. Uskonnottomat katsomukset jäävät täysin kirjan ulkopuolelle. Aasian uskontojen yhteydessä käsitellään kyllä myös tavallaan jumalattomia uskontoja, mutta esimerkiksi taolaisuuteen ja konfutselaisuuteen verrattava dogmaattinen kommunismi ei esiinny kirjassa kertaakaan. Myöskään New Age -liikkeestä tai okkultimista ei kerrota, vaikka ne ovatkin kasvattaneet suosiotaan internetin avulla. Edes vaarallisia "kuoleman kultteja" ei ole mainittu kirjassa, vaikka niihin selvästi hurahtaa paljon nuoria vuosittain ja aina silloin tällöin hurahtamisen seurauksena on omaisuuden menetyksen lisäksi myös elämän menetys.<br />
<br />
<b>Jo 21 % suomalaisista on uskontokuntiin kuulumattomia. Luulisi, että katsomusaineen opetuksessa jo viimein ymmärrettäisiin ottaa tämä huomioon.</b> Eri arvioiden mukaan selvästi yli 10 % maailman kaikista ihmisistä on uskonnottomia (tämän oppikirjan mukaan 15 % on uskontokuntiin kuulumattomia). Ekplisiittisesti ateistejakin lienee yllättävän suuri osa näistä, mutta on myös valtavan paljon ihmisiä, joita uskonto ei vain liikuta eikä kiinnosta. Suomessa kuitenkin katsomusopetusta tarjotaan kaikille koululaisille. On selvää, että monet uskonnon opetukseen joutuvat ovat tosiasiassa uskonnottomia ja niinpä jo heidän takiaan uskontotunneilla pitäisi käsitellä myös uskonnottomuutta. Toki myös uskonnollisten olisi syytä kuulla uskonnottomista muutakin kuin kiihkouskovaisten valheellista propagandaa. Niinpä uskonnon opetuksessa pitäisi kertoa paitsi erilaisista suurista uskonnoista, myös ainakin sekulaarista humanismista. Tähän <i>Noviisi 7-9</i> ei kuitenkaan anna minkäänlaisia eväitä. Itse asiassa kirjan johdanto aloitetaan väitteellä, jonka mukaan "Ihminen on uskonnollinen olento". Kirjassa kyllä myöhemmin mainitaan uskonnottomiakin olevan olemassa, mutta jo alusta alkaen on ilmeistä, millä tavalla vinoutunutta sen sisältö on. Aivan kirjan lopussa puhutaan uskontojen kohtaamisesta, mutta ei halaistua sanaa uskonnottomien kohtaamisesta, sekularisaatiosta ja tunnustuksettomuuden vaatimuksesta tai monikulttuurisen yhteiskunnan uskontoihin liittyvistä ongelmista, kuten maallistuneeseen Eurooppaan muuttaneiden muslimien sopeutumisongelmista. Näiden kysymysten käsittely voisi antaa tilaisuuden myös syvempään etiikkaan perehtymiseen, joka nyt jää varsin heppoiseksi.<br />
<br />
<br />
<h4>
Jeesuksen historiallisuus</h4>
Näiden vähäisempien ongelmakohtien jälkeen onkin aika esitellä <b>yksi kirjan pahimmista virheistä</b>. <b>Jeesuksen historiallisuus opetetaan oppikirjassa kiistattomana totuutena</b>, eikä hänestä kertovien lähteiden ongelmallisuutta juuri ollenkaan paljasteta: <br />
s. 72: "Jeesus Nasaretilainen eli Palestiinassa 2 000 vuotta sitten."<br />
s. 73: "Roomalaiset sotilaat teloittivat Jeesuksen Jerusalemissa noin vuonna 30 jKr."<br />
s. 77: "Tärkeimmät Jeesuksesta kertovat historialliset lähteet ovat Uuden testamentin evankeliumit ja Paavalin kirjeet. Jeesuksesta on myös mainintoja muutamissa ensimmäisen vuosisadan historiankirjoissa. Niistä tärkeimmät ovat roomalaisten historioitsijoiden Tacituksen ja Suetoniuksen sekä juutalaisen historioitsijan Flavius Josefuksen kirjoittamat."<br />
s. 79: "Pelkästään Raamatun ulkopuolisten läheiden perusteella voidaan jo pitää varmana, että Kristukseksi kutsuttu Jeesus on todellinen historian henkilö."<br />
s. 79: "Uuden testamentin kirjat kirjoittettiin noin vuosina 50-150 jKr. Teoksen vanhimmat osat ovat Paavalin kirjoittamat kirjeet. Paavali kirjoitti ne 50-luvulla, siis parikymmentä vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen."<br />
<br />
Käsittääkseni on aika yleisesti hyväksytty, että Paavali ei ole kirjoittanut läheskään kaikkia hänen nimiinsä pantuja kirjeitä. Autenttisissa kirjeissä hän puhuu Kristuksesta, ei Jeesuksesta. Nykyinen kristitty ei ehkä tässä helposti huomaa ongelmaa, koska Kristus melkeinpä mielletään Jeesuksen sukunimeksi. Kyseessä on kuitenkin uskonnollinen käsite; kristinuskon keskeinen väite on, että Jeesus oli (tai on) Kristus. Jos halutaan selvittää Jeesuksen historiallisuutta, tällaisiin asioihin on syytä kiinnittää huomiota.<br />
<br />
Tacitus ei myöskään kirjoita Jeesuksesta, vaan Kristuksesta, sikäli kuin ylipäätään kyseinen kohta on autenttinen, eikä myöhempi interpolaatio, kun käsittääkseni aika monet eksegeetikot nykyään uskovat. Joka tapauksessa hänen kirjoituksensa voisi parhaimmillaankin osoittaa vain, että kristittyjen kultti oli olemassa jo hänen aikanaan, Jeesuksen historiallisuudesta se ei kerro oikeastaan mitään.<br />
<br />
Michael Martin kirjoittaa teoksessaan <i>The Case Against Christianity</i> (Temple University Press, 1991, s. 52), että monien tutkijoiden mukaan Suetonius ei edes kirjoittanut Kristuksesta, vaan kyseessä on yleisen nimen sekoittaminen voideltua tarkoittavaan sanaan. Samaisessa teoksessa on lyhyesti esitetty muitakin vahvoja argumentteja Jeesuksen historiallisuutta vastaan, eikä se ole suinkaan ainoa kirja, jossa sellaisia esitetään. On siis vähintään kyseenalaista väittää, että "Pelkästään Raamatun ulkopuolisten läheiden perusteella voidaan jo pitää
varmana, että Kristukseksi kutsuttu Jeesus on todellinen historian
henkilö".<br />
<br />
Epäilemättä useimmat eksegeetikot pitävät Jeesuksen historiallisuutta hyvin todennäköisenä, mutta toisaalta useimmat eksegeetikot ovatkin jo alalle lähtiessään todennäköisesti olleet poikkeuksellisen vahvasti kristilliseen uskoon sidoksissa. Niinpä heidän keskuudessaan yleisestikin hyväksyttyjä käsityksiä tämänkaltaisista asioista täytyy arvioida jonkinasteisella kriittisyydellä.<br />
<br />
<br />
<h4>
Vuoden kierron juhlat</h4>
<b>Kolmas kirjan pahoista virheistä liittyy vuodenkierron juhliin ja kalenteriin.</b> Sivulla 85 väitetään, että jos Raamattua ei olisi, niin "Sunnuntai olisi tavallinen arkipäivä, tai ehkä jaottelisimme päivät jollakin muulla tavalla kuin seitsemän päivän viikoiksi. Joulukuun 24. ja 25. olisivat aivan tavallisia päiviä, sillä emme viettäisi joulua. Vuoden juhlakalenterista puuttuisivat myös pääsiäinen ja juhannus." Vieläpä samalla sivulla kehdataan väittää, että "Tämän Johanneksen [Johannes Kastajan] syntymäpäivä on suomalaistenkin juhannus" ja että joulu on Jeesuksen syntymäjuhla (vasta sivulla 123 kerrotaan hieman joulujuhlan oikeasta historiasta). Sivulla 87 väitetään seitsenpäiväisen viikon perustuvan Raamattuun, eikä kerrota mistä se Raamattuun otettiin.<br />
<br />
Yritän tulkita kirjaa mahdollisimman myönteisesti, joten kai tässä vain yritetään tuoda esiin, kuinka kristinusko näkyy nykymaailmassa. Se vain tehdään huonosti. Onhan aivan selvää, että vuodenkiertoa ja etenkin päivän pituuden vaihtelua on juhlittu jo kauan ennen kristinuskoa (vuodenkierron juhlista ja niiden historioista on kirjoitettu esimerkiksi <a href="http://vapaa-ajattelijat.fi/node/233">Vapaa Ajattelija -lehdessä 4/2012</a>). Etenkin Johannes Kastajan yhdistäminen juhannukseen on lähinnä naurettavaa. Myös lepäämisen merkitys on varmaankin ymmärretty jotakuinkin aina, joten ei kristillinen "pyhä" sunnuntai niin erityinen ole.<br />
<br />
<br />
<br />
<h4>
Vähäisempiä ongelmia</h4>
<i>Noviisi 7-9</i> sisällössä on toki muitakin
ongelmakohtia, kuten tämä ajanlaskuun liittyvä virhe: Kirjan
alkupuolella mainitaan aika "ennen ajanlaskumme alkua", mutta jostain
syystä kuitenkin vuosiluvuissa myöhemmin käytetään ilmaisua eKr. eikä
jaa., joka olisi neutraalimpi. <b>Lyhenteet eKr. ja jKr. sisältävät kuitenkin uskonnollisia väitteitä.</b>
Näiden käytöstä ollaan muuallakin selvästi jo siirtymässä
neutraalimpiin ilmaisuihin eaa. ja jaa., joten voisi niitä uskonnon
oppikirjoissakin käyttää.<br />
<br />
<b>Uskonnolliset väitteet</b>
on kirjassa pääosin melko hyvin esitetty nimenomaan kyseisen uskonnon
käsityksinä. Välillä on kuitenkin vaikeampi päätellä, miten kirjoittaja
on tekstinsä tarkoitettu ymmärrettävän. Sivulla 53 sanotaan näin:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Juutalainen
usko perustuu Jumalan ja hänen valitun kansansa Israelin suhteeseen.
Yli 3 500 vuotta sitten Jumala puhutteli esi-isä Abrahamia Babyloniassa.
Jumalan lupauksen varassa Abraham muutti perheineen Babyloniasta
länteen Kanaanin maahan. Me tunnemme tämän seudun Paestiinana. Siellä
Jumala teki lupauksen liiton Abrahamin kanssa.</blockquote>
Ilmeisesti
kirjoittaja on olettanut, että tämä ymmärretään juutalaisen (ja
kristillisen) maailmankuvan käsitykseksi, mutta kun on kyse 13-vuotiaan
käsiin annettavasta kirjasta, olisi mielestäni parempi tuoda tämä
selvästi esiin. Nyt lapsi voi lukea tuon kohdan yksinkertaisesti
totuutena. Näin kirja voi siis näyttää tunnustukselliselta, vaikka ei
kai olekaan sellaiseksi tarkoitettu.<br />
<br />
En juurikaan voi kommentoida eri uskontojen oppeja koskevia väitteitä, joita <i>Noviisi 7-9</i> esittää, mutta sivun 93 <b>käännös sanalle <i>islam</i></b> tuntuu väärältä. Kirjan mukaan se tarkoittaa uskollisuutta Jumalalle, mutta eikös se yleensä käännetä <a href="http://www.qaem.org/wp/what-does-islam-mean/">alistumiseksi</a> Jumalalle? Ehkäpä kirjoittajat ovat ajatelleet hieman pehmentää merkitystä, mutta voi kysyä miksi?<br />
<br />
Sivuilla 172 - 173 kerrotaan <b>piispa Henrikin murha</b>sta Suomessa totena, vaikkakaan ei aivan yhtä naivisti kuin alakoulun kirjoissa. Ilmeisesti tarinan millekään osalle ei kuitenkaan oikein ole historiallista todistusaineistoa ja kyseessä voi hyvinkin olla pelkkä legenda. Jos aihe kiinnostaa, <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Henry_%28bishop_of_Finland%29#Historical_sources">Wikipediasta</a> voi vaikka aluksi etsiä kirjallisuusviitteitä.<br />
<br />
Myös <b>seksuaalisuutta</b> käsitellään tässä oppikirjassa, onneksi varsin asiallisesti ja nykyajan valtavirran käsitysten mukaan. Yksi kappale sivulla 338 kuitenkin kiinnitti huomioni:<br />
<blockquote class="tr_bq">
Pornossa seksuaalisuus ja seksi erotetaan toisistaan, seksi näytetään pelkkänä yhdyntänä. Porno hämärtää seksin ja seksuaalisuuden inhimilliset puolet ja antaa kieron kuvan seksuaalisuudesta, koska se paljastaa sellaista, mikä ei ole muiden silmille tarkoitettua. Kahden rakastavaisen yhdyntä kuuluu niihin intiimeihin asioihin, joita ei ole tarkoitettu muiden katseltavaksi.</blockquote>
Tämä kohta on ymmärrettävästi hyvin konventionaalinen. Tämä lienee nykyisen seksuaalimoraalin mukainen käsitys. Se on edelleen normatiivinen antaessaan ymmärtää, että porno, ekshibitionismi ja muut kuin kahden henkilön keskiset parittelut ovat jotenkin "vääriä". Kenen "tarkoituksesta" siinä puhutaan, jää arvailujen varaan. Liberaalimman näkemyksen mukaan mainituissakaan seksuaalisuuden ilmentymissä ei kuitenkaan ole mitään väärää. Olisi ollut parempi vain jättää tuo kappale kirjasta pois.<br />
<br />
Vielä viimeisenä melko vähäpätöinen asia: Kirjan mukaan "<b>kannustinloukuksi</b> kutsutaan myös sellaista tilannetta, että työttömän ei kannata ottaa hänelle tarjottua työtä vastaan, koska sosiaaliturva tarjoaa hänelle muutenkin kelvollisen toimeentulon". Paremminkin kyse on siitä, että työn vastaanottaminen ei parantaisi tällaisessa tilanteessa työttömän tilannetta, oli hänen toimeentulonsa sitten kelvollista tai ei.<br />
<br />
<br />
<h4>
Yhteenveto</h4>
<b>Yleisesti</b> ottaen <i>Noviisi 7-9</i> on parempi kuin uskonnon oppikirjoilta voi odottaa, mutta edellä mainitut kolme vakavaa puutetta tai ongelmakohtaa olisi kyllä syytä korjata:<br />
(1) Erityisen tärkeää olisi ottaa käsittelyyn myös uskonnottomat katsomukset ja ajattelutavat, ainakin sekulaari humanismi.<br />
(2) Vuodenkierron juhlien historia ja (niidenkin kautta) uskontojen historiat ja yhteydet toisiinsa tulisi esittää paremmin (käyttäen vuosiluvuissa neutraaleja lyhenteitä eaa. ja jaa.).<br />
(3) Jeesuksen historiaa ei saa esittää tunnustuksellisella tavalla kiistattomana historiallisena totuutena, kuten tässä oppikirjassa. Tämä liittyy myös edellisessä kohdassa mainittuun uskontojen historiallisen kehittymisen parempaan esittelyyn.Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-33588696981401782682013-04-21T11:00:00.000+03:002013-04-21T11:00:04.180+03:00Sekulaaria etiikkaa<!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:View>Normal</w:View>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:TrackMoves/>
<w:TrackFormatting/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:PunctuationKerning/>
<w:ValidateAgainstSchemas/>
<w:SaveIfXMLInvalid>false</w:SaveIfXMLInvalid>
<w:IgnoreMixedContent>false</w:IgnoreMixedContent>
<w:AlwaysShowPlaceholderText>false</w:AlwaysShowPlaceholderText>
<w:DoNotPromoteQF/>
<w:LidThemeOther>FI</w:LidThemeOther>
<w:LidThemeAsian>X-NONE</w:LidThemeAsian>
<w:LidThemeComplexScript>X-NONE</w:LidThemeComplexScript>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:SnapToGridInCell/>
<w:WrapTextWithPunct/>
<w:UseAsianBreakRules/>
<w:DontGrowAutofit/>
<w:SplitPgBreakAndParaMark/>
<w:DontVertAlignCellWithSp/>
<w:DontBreakConstrainedForcedTables/>
<w:DontVertAlignInTxbx/>
<w:Word11KerningPairs/>
<w:CachedColBalance/>
<w:UseFELayout/>
</w:Compatibility>
<w:DoNotOptimizeForBrowser/>
<m:mathPr>
<m:mathFont m:val="Cambria Math"/>
<m:brkBin m:val="before"/>
<m:brkBinSub m:val="--"/>
<m:smallFrac m:val="off"/>
<m:dispDef/>
<m:lMargin m:val="0"/>
<m:rMargin m:val="0"/>
<m:defJc m:val="centerGroup"/>
<m:wrapIndent m:val="1440"/>
<m:intLim m:val="subSup"/>
<m:naryLim m:val="undOvr"/>
</m:mathPr></w:WordDocument>
</xml><![endif]--><br />
<!--[if gte mso 9]><xml>
<w:LatentStyles DefLockedState="false" DefUnhideWhenUsed="true"
DefSemiHidden="true" DefQFormat="false" DefPriority="99"
LatentStyleCount="267">
<w:LsdException Locked="false" Priority="0" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Normal"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="heading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="9" QFormat="true" Name="heading 9"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 7"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 8"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" Name="toc 9"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="35" QFormat="true" Name="caption"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="10" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Title"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" Name="Default Paragraph Font"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="11" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtitle"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="22" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Strong"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="20" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="59" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Table Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" UnhideWhenUsed="false" Name="Placeholder Text"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="1" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="No Spacing"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" UnhideWhenUsed="false" Name="Revision"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="34" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="List Paragraph"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="29" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="30" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Quote"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 1"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 2"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 3"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 4"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 5"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="60" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="61" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="62" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Light Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="63" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="64" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Shading 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="65" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="66" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium List 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="67" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 1 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="68" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 2 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="69" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Medium Grid 3 Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="70" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Dark List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="71" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Shading Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="72" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful List Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="73" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" Name="Colorful Grid Accent 6"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="19" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtle Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="21" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Emphasis"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="31" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Subtle Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="32" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Intense Reference"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="33" SemiHidden="false"
UnhideWhenUsed="false" QFormat="true" Name="Book Title"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="37" Name="Bibliography"/>
<w:LsdException Locked="false" Priority="39" QFormat="true" Name="TOC Heading"/>
</w:LatentStyles>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-qformat:yes;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:10.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:115%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri","sans-serif";
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;}
</style>
<![endif]--><span style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"></span></span><br />
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"></span></span><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Sekulaari humanismi ja
uskonnollisuus</span></b></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-family: "Times New Roman","serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Sekulaari
humanismi on tieteelliseen ajatteluun ja tieteiden tuloksiin perustuva,
uskonnoton maailmankatsomus. Sekulaarin humanismin periaatteiden tärkein, nyt
jo edesmennyt kehittelijä, professori Paul Kurtz keksi uudissanan
"eupraxsofia", koska englanniksi ei ilmaisulle
"maailmankatsomus" oikein ole toimivaa vastinetta. Uudissanallaan hän
tarkoittaa (sanan melko kirjaimellisen merkityksen mukaisesti) "hyvää ja
käytännöllistä viisautta". Tarkoituksena on yhdistää ilmaisuun ajatus parhaan
tiedon viisaasta ja eettisesti korkeatasoisesta käyttämisestä, sillä juuri tätä
sekulaari humanismi on. Paras saatavilla oleva tieto on tieteellinen tieto. Sen
viisas soveltaminen vaatii filosofisen etiikan harjoittamista ja käytännön
realiteettien ymmärtämistä. Mitään absoluuttisia moraalivaatimuksia sekulaarit
humanistit eivät julista, eikä edes sekulaari humanismi itse ole
supistettavissa mihinkään ikuiseen määritelmään, sillä se on tieteen tapaan
avoin muutoksille. Sen kannattajat kirjoittavat välillä erilaisia manifesteja,
mutta ne ovat vain tilapäisiä hahmotelmia kulloisenkin hetken käsityksistä.
Esimerkiksi evoluutioteoria ei, toisin kuin jotkut sekulaarin humanismin
vastustajat haluavat väittää, ole mitenkään välttämätön osa sekulaaria
humanismia; se kuuluu tähän maailmankuvaan vain siksi, että se on eräs
nykytieteen vakiintuneimmista osista, ja tällaiset tiedot sekulaari humanismi
omaksuu perustakseen.</span></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-family: "Times New Roman","serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Tieteellinen
ajattelutapa on myös syynä siihen, että sekulaarit humanistit ovat
uskonnottomia ateisteja. Uskonnollinen ja tieteellinen ajattelutapa ovat
nimittäin perustavalla tavalla vastakkaisia. Ajattelutapojen eron V.T. Aaltonen
on tiivistänyt sanomalla, että kyseessä on "kehityspyrinnön ja
kestävyyspyrinnön vastakohta": Uskonto on perusluonteeltaan dogmaattista,
perinteiden säilyttämiseen pyrkivää, sillä uskonnolliset väitteet esitetään
ikuisina totuuksina. Tiede sen sijaan pyrkii muuttumaan, eikä välitä vaikka
mullistaisi samalla maalaisjärkisimmätkin käsityksemme (kuten maakeskisen
maailmankuvan kumoutuminen osoitti). Lisäksi nykyinen tieteellinen maailmankuva
on selvästi ristiriitainen yleisimpien uskonnollisten käsitysten, kuten jumalia
ja aineetonta sielua koskevien uskomusten kanssa. Koska tieteellisessä
maailmankuva ei sisällä sellaisia, ei niitä kuulu sekulaariin humanismiinkaan. </span></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-family: "Times New Roman","serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Kun
sen vastustajat väittävät sekulaaria humanismia uskonnoksi, heidän väitteensä
voidaan kumota jo sillä perusteella, että uskonnot yleensä ymmärretään
teistisiksi – niissä esiintyy "pääosassa" jonkinlainen jumala tai
useita sellaisia. Mutta vaikka tämä uskonnon kriteeri hylättäisiinkin, jäisi
silti se kriteeri, että uskonnoilla on oppinsa, jotka erottavat ne toisistaan
ja joita ei voi hylätä hylkäämättä samalla kyseisen uskonnon. Ne ovat siis
dogmaattisia. Sekulaari humanismi on luonteeltaan täysin toisenlainen: avoin
muutokselle ja muutenkin vapaamielinen; sen kannattajat eivät ole keskenään
yksimielisiä monestakaan asiasta, vaan jakavat lähinnä vain saman asenteen ja
ajattelutavan. Edes (negatiivinen) ateismi, siis jumaluskon puuttuminen, ei ole
mikään uskonnollinen opinkappale sekulaareille humanisteille, vaan seuraus
tähänastisesta älyllisestä kehityksestä filosofian ja tieteen historiassa.
Sekulaari humanismi ei myöskään supistu pelkkään ateismiin. Sen kannattajat
rakentavat eettiset, poliittiset ja muut sosiaaliset tavoitteensa tieteellisen
maailmankuvan varaan, pyrkien neuvottelemalla ja kompromisseja tehden järkeviin
ja toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin. Nämä ratkaisut, kuten myös jossain
määrin tavoitteet ja keinotkin, muuttuvat tieteellisen tiedon muuttuessa, eikä
sekulaareja humanisteja vaivaa vanhoillisille ihmisille tyypillinen
muutosvastaisuus ja muutoksen pelko.</span></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-family: "Times New Roman","serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span></span></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Sekulaarin humanismin eettiset
periaatteet ja tavoitteet</span></b></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-family: "Times New Roman","serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Yksi
luultavasti yleisimmistä harhaluuloista on sekulaarin humanismin pitäminen
ihmiskeskeisenä. Se on kyllä ihmislähtöistä – eihän meillä muutakaan
vaihtoehtoa ole – mutta ei ihmiskeskeistä muun luonnon kustannuksella, kuten
jotkut luulevat. Tiede on osoittanut koko universumin yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvuuden;
me emme ole luonnon herroja, eikä ole kukaan tai mikään muukaan, vaan kaikki
oleva (meidät mukaan lukien) on samaa luontoa. Me ihmisetkin olemme tähtipölyä,
kuten Carl Sagan on sanonut. Tämä olevaisen ykseys näkyy myös luonnon
monimuotoisuuden tarpeellisuudessa meidän itsemmekin kannalta. Olemme
riippuvaisia muusta luonnosta, eikä ympäristömme tuhoutuminen ole meidänkään
etumme mukaista. Lisäksi, on vaikeaa keksiä eettistä oikeutusta muiden eläinten
huonolle kohtelulle, joka ei oikeuttaisi vastaavaa kohtelua itsemme kohdalla.
Eettisyytemme lienee biologinen perustaltaan: olemme laumaeläimiä ja siksi
kykenemme empatiaan, ikään kuin asettumaan toisen asemaan, ainakin sikäli kuin
on kyse oman ryhmämme edustajasta. Kulttuurisen evoluutiomme tuloksena olemme
oppineet laajentamaan alunperin pientä heimoajatteluun perustuvaa
"me"-ryhmäämme jopa eri kulttuurien yli, käsittämään ainakin
kehittyneimmissä tapauksissa koko ihmiskunnan ja enemmänkin. Kehittyessämme
edelleen opimme sisällyttämään eettisen ajattelun sovelluskenttäämme, eli omaan
ryhmäämme, myös muuta luontoa laajemmin. Humanismin ei siis suinkaan tarvitse
olla ihmiskeskeistä.</span></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-family: "Times New Roman","serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Sekulaari
humanismi pyrkii kehittämään tai ainakin muotoilemaan yleisesti hyväksyttäviä
eettisiä periaatteita ja tavoitteita, todellista globaalia etiikkaa.
Tarkoituksena on taata oikeuden ja reiluuden toteutuminen kaikkialla
maailmassa, sekä poistaa suvaitsemattomuus ja syrjintä, perustui se sitten
rotuun, uskontoon, kansallisuuteen, yhteiskuntaluokkaan, seksuaaliseen suuntautumiseen,
etnisyyteen, tai mihin tahansa mielivaltaiseen perusteeseen. Aidon globaalin
etiikan muodostamiseen ei pysty mikään kansallisia, rodullisia tai
uskonnollisia rajoja piirtelevä moraalioppi, joten mihinkään yliluonnollisiin
ilmoituksiin tai perusteettomaan ylemmyyden tunteeseen ei voida vedota. Ainoa
mahdollisuus on sekulaari humanismi, eli ihmisjärjen käyttö ristiriitojen
ratkaisemiseen ja ongelmien poistamiseen.</span></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-family: "Times New Roman","serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Onneksi
ihmiset ovat etiikan ytimestä varsin yksimielisiä, vaikka voivatkin olla eri
mieltä sen lähteestä. On joka tapauksessa selvää, ettei mikään yhteisö tai
yhteiskunta pysyisi koossa pitkään, ellei se odottaisi jäsentensä noudattavan
sellaisia moraalisia perusvaatimuksia (Paul Kurtzin "common moral
decencies"), kuten (1) rehellisyys, (2) luotettavuus (ja lojaalisuus), (3)
hyväntahtoisuus ja (4) reiluus.</span></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-family: "Times New Roman","serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Näiden
"perushyveiden" lisäksi sekulaarit humanistit arvostavat ja
tavoittelevat erinomaisuutta sellaisissa hyveissä, jotka aiemmin mainittuja
selvemmin esiintyvät asteittaisina meissä kaikissa. Näihin kuuluvat Paul
Kurtzin mukaan henkilökohtainen autonomia, älykkyys, itsehillintä ja
kurinalaisuus (self-discipline), itsetunto (self-respect), luovuus, korkea
motivaatio, myönteinen asenne, elämänilo, terveys ja "ylitsepursuava ilo"
(exuberance). Näitä kaikkia voi ainakin jonkin verran kehittää, vaikka luonto
asettaakin niille rajoja. Yhteiskunnan tulisi edistää näiden hyveiden
kehittymistä, jotta sen jäsenet voisivat parhaansa mukaan ylittää itsensä ja
kasvattaa itsestään näin parempia ihmisiä.</span></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-family: "Times New Roman","serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Sekulaari
humanismi jatkaa Valistuksen perinnettä tavoittelemalla ihmisyksilöiden
vapautumista kaikenlaisista perusteettomista ja alistavista hallinnan
välineistä ja hallitsijoista, jotta he voisivat toteuttaa omaa luovuuttaan
maailman kansalaisina, ihmiskunnan jäseninä. Tämä ei tarkoita välttämättä
valtiorakennelmien purkamista, mutta se tarkoittaa kyllä globaalin tietoisuuden
ja solidaarisuuden kehittämistä. Se tarkoittaa myös kansalliset, kulttuuriset
ja etniset rajat ylittävää yleisinhimillisyyttä, joka tukee esimerkiksi nämä
rajat ylittävää ystävyyttä. </span></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-family: "Times New Roman","serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Yksilötasolla
sekulaari humanismi pyrkii hellenististen filosofian koulukuntien tavoin
sellaisen hyvän elämän saavuttamiseen, joka olisi älyllisesti, eettisesti ja
tunteellisesti tyydyttävä ja rikas. Ihmisellä pitäisi olla elämäniloa, jota ei
tavoita pelkällä halvalla nautinnolla, vaan elämällä antoisaa elämää omalla
tavallaan. Ihmiset tarvitsevat erilaisia asioita onnistuakseen elämässään:
erilaisia haasteita, vaihtelevasti aktiivisuutta ja passiivisuutta, erilaisia
nautintojen ja onnellisuuden lähteitä. Ihmisten erilaisuus on rikkaus, jota
sekulaari humanismi ylistää. Mitään kaikille yhteistä ja yleistä,
"ylhäältä annettua" elämän tarkoitusta ei ole, vaan "elämän
tarkoitus on elää tarkoituksellista elämää" – jokainen asettaa omat
tavoitteensa ja muokkaa luovasti elämäänsä niin hyväksi kuin pystyy. Omien
tavoitteiden saavuttaminen ja haasteiden voittaminen on varmaankin yksi
suurimmista ilon lähteistä. Tässä onnistuakseen on tunnettava itsensä, sekä
mahdollisimman hyvin se todellisuus, jossa elää. Vain siten voi valita
tavoitteensa realistisesti ja niitä kohti ponnistella, kuten stoalaisuus
opettaa: vaikuttaen niihin asioihin, jotka ovat omassa hallinnassa ja potematta
syyllisyyttä tai muuta henkistä tuskaa niistä, joille ei mitään mahda.
Sekulaari humanismi vaatii myös ihmisten itsemääräämisoikeuden toteuttamista,
mukaan lukien yksilön oikeuden lopettaa liian tuskalliseksi koettu elämänsä.</span></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="font-family: "Times New Roman","serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Kaikkein
tärkeintä sekulaarissa humanismissa on silti hyväntahtoisuuden merkityksen ja
arvon painottaminen. Voimme kehittää tätä luonteenpiirrettä itsessämme ja
ainakin yrittää kasvattaa seuraavat sukupolvet omaksumaan hyväntahtoisuuden ja
näkemään sen arvon. Se on taustalla kaikessa sivistyneessä toiminnassa, sillä
se on eduksi molemmille osapuolille. Hyvä tahto ja toisten oikeuksien ja
erilaisuuden kunnioittaminen on merkittävä ja tarpeellinen osa hyvää elämää.
Hyvän tahdon arvo on universaalisti tunnustettu moraalisesti itseisarvoiseksi,
mutta lisäksi se synnyttää myös myönteisiä vaikutuksia, joten sekulaari
humanisti pitää sitä ainutlaatuisena, keskeisenä hyveenä.</span></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
<br />
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<span style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"><i>Tämä kirjoitus on lyhennetty vuosien takaisesta tekstistäni, joka löytyy <a href="http://personal.inet.fi/koti/jouni_vilkka/SekulaariHumanismi.htm">täältä</a>. </i></span></span></div>
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
<br />
<div class="normal" style="text-align: justify; text-justify: inter-ideograph;">
<br /></div>
Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-73134489560296083822013-03-12T15:06:00.003+02:002013-03-12T15:10:30.459+02:00Tähti 6 opettajan opas tunnustuksettomuusvaatimuksen näkökulmasta<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://www.adlibris.com/fi/covers/M/9/51/9511255010.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" src="http://www.adlibris.com/fi/covers/M/9/51/9511255010.jpg" /></a></div>
Lukaisin läpi uskonnon kuudesluokkalaisille uskonnon opetukseen tarkoitetun <i>Tähti 6</i> <i>opettajan oppaan</i> ja siinä samalla tietysti myös tuon oppikirjankin (<i>Tähti</i>-sarjan opettajan oppaat sisältävät oppilaan kirjan sivut pienennettynä; opettajan materiaali on sijoitettu oppilaan materiaalin ympärille). Tässä muutama huomio kyseisestä teoksesta. Keskityn nimenomaan kohtiin, joissa nykyisen lain mukainen tunnustuksettomuuden vaatimus näyttää jäävän toteutumatta, tai jotka muuten ovat ongelmallisia.<br />
<br />
<br />
Heti alussa (s. 6) <b>suositellaan</b> <b>opettelemaan ulkoa</b> muun muassa kristinuskon <b>kymmenen käskyä</b>. En oikein pidä tätä perusteltuna. Kasvatuksellisesti siinä ei ainakaan ole juurikaan järkeä: ei kukaan jätä varastamatta, tappamatta jne. siksi, että hänelle on taottu päähän käskyt 7 ja 5, eikä etenkään näiden käskyjen numeroiden muistamisella ole mitään edistävää vaikutusta lapsen moraaliseen kehitykseen. Kirjassa ei toki mainittukaan, että käskyjen järjestysnumerotkin pitäisi muistaa, mutta satunnainen opettaja kyllä voi helposti niin kirjaa tulkita. Vielä vähemmän järkeä on ensimmäisen käskyn opettelemisessa, etenkään ulkoa. Käskyt kuuluu toki käydä läpi opetuksessa, mutta niiden ulkoa opettelu on ajan tuhlausta.<br />
<br />
Sivulla 12 puhutaan <b>ihmisarvosta</b> kristillisen etiikan kulmakivenä: "Kristinuskon mukaan jokaisella ihmiselle on ehdoton <i>ihmisarvo</i> riippumatta uskonnosta, sukupuolesta, rodusta, iästä, terveydestä, taidoista, ulkonäöstä tai hyödyllisyydestä." Kummallisesti <b>luettelosta jäivät pois seksuaalinen suuntautuminen ja uskonnottomat katsomukset</b>.<br />
<br />
Tämän jälkeen kerrotaan, että "ihmisarvon kunnioitus, samoin kuin kristillinen käsitys armosta näkyvät muun muassa eurooppalaisessa lainsäädännössä ja oikeusjärjestelmässä." Vaikka siinä ei tarkkaan lukien niin sanotakaan, <b>annetaan</b> siinä mielestäni <b>ymmärtää, että mm. ihmisarvon kunnioitus eurooppalaisessa lainsäädännössä on kristillinen ajatus</b>. Tämä on vähintäänkin epäilyttävää. Ei ihmisarvon kunnioitus juurikaan ole näkynyt kristittyjen toiminnassa läpi kirkkohistorian, paitsi ehkä sen jälkeen, kun kirkot ovat menettäneet valtansa tehdä ihmisille mitä huvittaa. <b>Eiköhän ihmisarvo ole eurooppalaisessa ajattelussa ja lainsäädännössä humanistien ja valistusfilosofien ansiota.</b> Vapaa-ajattelun nousu oli vahvasti uskonsotien ja uskonnollisen sorron seurausta.<br />
<br />
Erikoinen, mutta kylläkin kristillinen käsitys rakkaudesta esitetään heti seuraavaksi, sivulla 13: "<b>Suurin esimerkki rakkaudesta on Kristuksen elämä ja kuolema ihmisten puolesta.</b>" Tässä mennään kristinuskon ytimeen, jossa sen ristiriitaisuus (tai epäilemättä kristillisesti ajatellen "mysteeri") paljastuu yhdessä sen muun vastenmielisyyden kanssa. Ristiriidan tästä tekee kolminaisuusopin mukainen väite, että Jumala ja Kristus ovat sama olento, sekä klassisen teismin ydin, jonka mukaan mainittu Jumala on mm. kaikkitietävä ja kaikkivaltias ja maailman luoja. Jumalan voidaan tavallaan sanoa aiheuttaneen Kristuksen (siis kolminaisuusopin mukaan itsensä) kuoleman. <b>Jumalan eräänlainen itsemurha on siis muka suurin esimerkki rakkaudesta.</b> Ja älyttömämmäksi tämä väite menee loppuaan kohti: tämä itsemurha tehtiin ihmisten puolesta! Tässä kai viitataan "perisyntiin" tai "synteihin" yleensä: ajatushan on, että syntiset ihmiset joutuvat helvettiin ikuiseen kidutukseen, mutta Kristus kuoli syntiemme tähden, jotta häneen uskovat pääsisivätkin Taivaaseen. Siis vain häneen uskovat. <b>Eipä ole tässä kyse pyyteettömästä rakkaudesta ainakaan.</b><br />
<br />
<b>Mutta mitä ihmeen yhteyttä kuolemalla ja toisten synneillä ylipäätään on?</b> Entä jos lyön itseäni vasaralla kaverini pikavippivelkojen takia? Mitä hyötyä siitä on? Primitiiviset ihmiset saattoivat uskoa veren ja syntien yhteyteen uskoa, mutta luulenpa että useimmat kristitytkin nykyään ymmärtävät synninkin vain etiikan näkökulmasta vääränä eli pahana toimintana. He eivät enää usko sen olevan jokin pimitiivisen taikauskon mukainen entiteetti, jonka voi verellä pestä pois.<br />
<br />
Kristillisen opin mukaan kuitenkin Jumala on luonut synnin siinä missä Taivaan ja Helvetinkin. Hän on keksinyt veriuhrit ja hänen oma ideansa oli myös tehdä itsemurha meidän syntiemme tähden. Ja jotenkin tämä kaikki todistaa Jumalan suurimmasta mahdollisesta rakkaudesta. Ehkä tämä väite täytyy sisällyttää uskonnon opetukseen, mutta sen esittäminen kirjan käyttämällä (perinteisellä) tavalla on mielestäni <b>tunnustuksellista</b>.<br />
<br />
Samalla sivulla 13 väitetään myös näin: "<b>Jotta voi rakastaa muita, on siis osattava rakastaa ja arvostaa myös itseään.</b>" Henkilökohtaisena kommenttina voin sanoa että ei pidä paikkaansa ainakaan omalla kohdallani. En myöskään näe mitään loogista syytä, miksi näin olisi.<br />
<br />
Sivulla 17 vakuutellaan <b>Jeesuksen historiallisuudesta</b>: "Myös jotkut roomalaiset ja juutalaiset historioitsijat viittaavat Jeesukseen [...] He suhtautuivat Jeesukseen [...] torjuvasti. Kuka olisi viitsinyt torjua olematonta aave-Jeesusta?" Tämä kohta on <b>tunnustuksellinen</b> siinä mielessä, että esitetään asia ikäänkuin Jeesuksen historiallisuudessa ei olisi mitään epäselvää (kyseenalaisesti ja epämääräisesti viitaten ilmeisesti vain Tacitukseen ja Josephukseen, jotka tiedetään kyseenalaisiksi lähteiksi tästä asiasta). Esitetty <b>päättely</b> on vielä harvinaisen <b>huonoa</b>: torjunta voi varsin hyvin kohdistua uskonnolliseen liikkeeseen ja sen perustajaan, oli tämä perustajaksi väitetty henkilö todellinen tai ei.<br />
<br />
Sivulla 20 jatkuu <b>tunnustuksellinen</b> opetus, tällä kertaa kursivoituna ja tarinan muodossa. On hieman epäselvää, miten tämä pitäisi tulkita, mutta ilman eksplisiittistä ohjetta näyttää siltä, että <b>Paavalin (ent. Saul) kääntymistarina kerrotaan totena</b>. Selvästikään uskonnon opetuksessa ei ainakaan pyritä opettamaan kriittistä ajattelua ja historiantutkimukselle keskeistä lähdekritiikkiä.<br />
<br />
Sivuilla 24 - 25<b> kerrotaan kristittyjen kokemista vainoista ainakin epätarkasti</b>, kun annetaan ymmärtää vainojen kestäneen yhtäjaksoisesti 300-luvulle asti. (Lisäksi kuvatekstissä kerrotaan kristittyjä tapetun Colosseumissa. Muistelen kuulleeni jotain tämän kanssa ristiriitaista, mutten tähän hätään muista enkä selvitä tarkemmin.)<br />
<br />
Sivulla 26 käytetään sanaa "<b>harhaoppinen</b>" hyvin "oikeaoppisella", mielestäni kritiikittömällä tavalla.<br />
<br />
Sivuilla 34 - 37 kerrotaan hieman Suomen vanhoista taikauskoista ja kristinuskon saapumisesta Suomeen. Tämä on kirjan ainoa kohta, jossa kerrotaan ns. <b>pakanauskonnoista</b>. Kun viimein sivulta 52 lähtien kerrotaan <b>muista uskonnoista</b>, käy ilmeiseksi kuinka pinnallisesti muita uskonnollisia käsityksiä kirjassa käsitellään (uskonnottomista katsomuksista ei kerrota yhtään mitään): hinudlaisuudesta, juutalaisuudesta, islamista ja buddhalaisuudesta kerrotaan <b>kustakin vain 3 sivun verran!</b><br />
<br />
<b>Vertailun vuoksi kerrottakoon, että "nykyajan apostoleista" eli lähestystyöstä yms. on kirjaan katsottu tarpeelliseksi sisällyttää 13 sivun mainos.</b> Tämä lukija ainakin sai vaikutelman, että lähetystyötä yritetään tässä propagoida aika vahvasti. Tässä liikutaan vähintäänkin tunnustuksettomuusperiaatteen rajoilla.<br />
<br />
Sivulla 99 kirjan tekijät jostain syystä väittävät etu- ja keskisormilla näytettävää voitonmerkkiä (V niinkuin <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/V_sign">Victory</a>) rauhanmerkiksi. Tämä ei ehkä liity tunnustuksellisuuteen, mutta ihmetyttää lukijaa kuitenkin.<br />
<br />
Sivulla 105 kerrotaan ajanlaskussamme laskettavan vuosia <b>Jeesuksen syntymävuodesta</b>. Sana "oletetusta" jäi puuttumaan. Tässä kohtaa olisi voinut kertoa kalenterimme kummallisuudesta (että tuo oletettu vuosi on 1, eikä vuotta 0 ole ajanlaskussamme). Olisi myös voitu kertoa vaikeudesta ajoittaa Jeesuksen syntymää. Suomen evankelisluterilaisen kirkonkin mukaan Jeesus syntyi joskus vuosien <a href="http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Jeesus_Nasaretilainen"><b>7 ja 4 eaa. välillä</b></a>. Olisiko tämän kertominen uhka lapsen uskolle? <b>Tunnustuksettoman</b> kirjan tekijälle sellainen kysymys ei olisi tullut mieleen.<br />
<br />
Kirjan lopussa on lauluja (virsiä) ja muita liitteitä, kuten kokeita. Näihin en katsonut tarpeelliseksi perehtyä. Kyllä tässä kirjassa näyttää aika paljon tunnustuksellista materiaalia olevan jo ennen tätä liiteosaakin.Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-57905675626583226842013-01-30T20:14:00.000+02:002013-01-30T20:15:56.472+02:00Educa-raportti<br />
<div class="MsoNormal">
Olin Educa-messuilla jakamassa <a href="http://www.vapaa-ajattelijat.fi/">Vapaa-ajattelijain Liiton</a> esitteitä opetusalan
ihmisille. Tämä oli ensimmäinen, mutta tuskin viimeinen kerta, kun olin
messuilla ständin takana. Aiemmin olin käynyt Educa-messuilla koulutuksen
yhteydessä, joten paikka ja useimmmat siellä esittäytymässä olevat tahot olivat
minulle jo ennestään tuttuja. Meidän ständimme oli mielestäni sille juuri
sopivassa paikassa, kansalaisvaikuttamisen toriksi kutsutulla tiiviillä erikoisalueella,
suurin piirtein keskellä messuhallia. Valvoin pistettämme enimmän osan aikaa
yksin ja jonkin aikaa yhdessä Lasse Pylkin kanssa. Muutaman kerran Lassekin
miehitti asemaamme minun käydessä syömässä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Pyrin houkuttelemaan ihmisiä ständillemme ystävällisillä tervehdyksillä.
Pöydällä esitteidemme keskellä oli myös tarjolla karkkia, joka houkutteli
etenkin paikalla olevia lapsia käymään pisteellämme useammankin kerran. Joskus
annoin heillekin esitteitä mukaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjiaZwne6nggCJtrvS5HmL1AWRsZx2yM5FlOSffty2FPcwwwwGUxCBMbjEwOV8KOs1SVMwD7hS46oBJ9EhSsUh0XL1UtcorIAafHNAV7pTISNLsoIhkzp1f7HqUMVaCXopkzPOtl2j39c0/s1600/IMG_7913.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjiaZwne6nggCJtrvS5HmL1AWRsZx2yM5FlOSffty2FPcwwwwGUxCBMbjEwOV8KOs1SVMwD7hS46oBJ9EhSsUh0XL1UtcorIAafHNAV7pTISNLsoIhkzp1f7HqUMVaCXopkzPOtl2j39c0/s320/IMG_7913.JPG" width="320" /></a></div>
<o:p><br /></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p><br /></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
En edes yrittänyt pysäyttää ihmisiä, jotka olivat selvästi
(kävelynopeuden perusteella) menossa johonkin, tai jotka olivat muuten selvästi
meitä vältteleviä (muun muassa siksi, että olivat jo esitteitämme katsoneet).
Vain harvat messuvieraat kulkivat ohi nenäänsä nyrpistäen, selvästi
vastenmielisyyttään osoittaen. Muutamat kielteisesti Liittoon tai edustamiimme
asioihin suhtautuvat kommentoivat meille henkilökohtaisesti suoraan ja – kuten
näissä asioissa kokemukseni mukaan on tavallista – selvästi tuntematta juurikaan
kommentoimaansa asiaa. Ainakin pari vierasta kertoi olevansa jopa
vapaa-ajattelija yhdistysten jäseniä ja muutama olevansa vapaa-ajattelijoita
ilman jäsenyyttä. Myös jotkut uskonnolliset ihmiset kertoivat kannattavansa
(joitakin) pyrkimyksiämme. Eräs jopa sanoi, että voisi liittyä takaisin kirkkoon,
jos se ensin erotettaisiin valtiosta.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Eniten pyrin mainostamaan elämänkatsomustietoesitettämme,
toissijaisesti lehtiämme (Vapaa Ajattelijan lisäksi meillä oli Helsingin
vapaa-ajattelijoiden tekemää Uskomaton-lehteä ja joitakin vanhoja Protulehtiä).
Muita esitteitä esittelin vain niille, joilla oli vielä näiden jälkeen
mielenkiintoa jäljellä. Suurimmalla osalla oli. Kaikki eivät tietenkään
ottaneet esitteitä mukaansa, koska messuilta oli kertynyt jo muutenkin
tarpeeksi kannettavaa. Vain harvat olivat ymmärtäneet ottaa mukaansa
selkärepun.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Pääosin suhtautuminen meihin, siis Vapaa-ajattelijain
Liittoon, oli siis nähdäkseni myönteistä. Useimmat läheltä kulkijat sain
pysähtymään ständillämme ja ottamaan esitteitämme. Monet sanoivat olevansa
samaa mieltä Liiton kanssa esim. siitä, ettei uskonto kuulu kouluun.
Keskusteluja syntyi monienkin messuvieraiden kanssa. Jotkut heistä jäivät
puhelemaan kanssani enemmän tai vähemmän vapaa-ajatteluun liittyvistä asioista
useaksi minuutiksikin, parantaen päivääni merkittävästi. Erityisen miellyttävä
oli eräs teologian opiskelija, jonka kanssa olisin mielelläni jutellut
enemmänkin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Pääsin lauantaina kurkistamaan muiden esittäytyjien ständejä
ja keräämään heitlä enemmän tai vähemmän tarpeellisia näytteitä, kuten
mainosheijastimia. Kahvi ja etenkin ruoka messukeskuksessa oli mielestäni
turhan kallista, kuten odottaa saattoi. Ilmaista kahvia oli onneksi tarjolla
kansalaisvaikuttamisen torin kahvinurkassa lähellä omaa ständiämme.<o:p></o:p></div>
Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-21604206902606049642012-10-16T15:30:00.000+03:002012-10-16T15:33:10.760+03:00Tähti 1-5 ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPS)<b id="internal-source-marker_0.8440424739383161" style="font-weight: normal; text-align: justify;"><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Vertaan tässä Otavan Tähti -sarjan sisältöä OPSiin, arvioiden kuinka hyvin koulukirjasarja vastaa opetuksen tavoitteisiin. Koska OPSissa peruskoulun luokkia 1 - 5 käsitellään yhtenä kokonaisuutena, arvioin vastaavasti Tähti -sarjan osia 1 - 5 (opettajan oppaiden kautta, sillä ne sisältävät myös oppilaan kirjojen sisällöt). Kommentoin myös joitakin OPSin puutteita tai ongelmallisia kohtia.</span></b><br />
<b id="internal-source-marker_0.8440424739383161" style="font-weight: normal;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tässä kirjoituksessa on kolme osiota: ensimmäisessä arvioin hieman OPSia ja sitä, kuinka hyvin kirjasarja sitä noudattaa; toisessa osassa luettelen tarkemmin huomioita kirjasarjasta; ja kolmannessa esitän joitain kokoavia kommentteja molemmista edellä mainituista.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><h1 dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 24px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">1. OPS ja Tähti 1-5</span></h1>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">OPSin esittämistä tavoitteita kirjasarja pyrkii toteuttamaan vaihtelevasti. Nähdäkseni kirjasarja totetuttaa opetussuunnitelmaa aika hyvin tutustuttaessaan oppilaan Vanhan testamentin tarinoihin ja Uuteen testamenttiin. OPSissa nämä vaatimukset esitetään hieman erikoisesti:</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin: 0pt 77.19587628865979pt 0pt 31.175257731958762pt; text-align: justify; text-indent: -17.814432989690722pt;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">· [oppilas] tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin</span></div>
<div dir="ltr" style="margin: 0pt 77.19587628865979pt 0pt 31.175257731958762pt; text-align: justify; text-indent: -17.814432989690722pt;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">· [oppilas] tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Outoa tässä on se, että Vanhan testamentin kohdalla puhutaan kertomuksista, mutta Uuden testamentin yhteydessä puhutaankin Jeesuksen elämästä ja opetuksista, jolloin syntyy se mielikuva, että jälkimmäinen on jotain muuta kuin kertomuksia -- ehkä jopa, että Uudessa testamentissa kerrotaan yksinkertaisesti totuus Jeesuksen elämästä ja opetuksista. Toki kohdan voi tulkita niinkin, että kyse on Uuden testamentin tarinoiden sisällöstä. Tosin joidenkin vanhan testamentin kertomustenkin kohdalla (esim. osa 1, s. 28 - 29, Luomiskertomus) jää epäselväksi onko kyseessä pelkkä tarina vai onko sitä tarkoitus pitää totena.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kirjasarja seuraa OPSia hyvin myös opettaessaan “kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden” ja tutustuttaessaan oppilaan “luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan”.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">On vaikeampi arvioida, kuinka hyvin kirjan avulla oppilas “oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtämään pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä”. Perusturvallisuutta kirjassa nähtävästi luodaan lähinnä opettamalla suojelusenkeleistä (osa 1, s. 27, 38 - 39), vaikkei tämä taida olla kirkon virallinen oppi, sekä kertomalla kuinka Jumalalta voi rukoilla apua. Turvallisuuden tunteen yhdistäminen suojelusenkeleihin on vähintään kyseenalainen opetusmenetelmä.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">OPSin vaatimusten mukaan oppilas tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin. Näihin vaatimuksiin Tähti -sarja vastaa aika heikosti. Osassa 5 esitellään muita kristillisiä suuntauksia muutaman sivun verran, koko kirjasarjassa tähän asti esitellään muita uskontoja vain lyhyinä mainintoina, eikä uskonnottomista katsomuksista sanota oikeastaan yhtään mitään.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">OPSin tavoitteeksi on myös asetettu, että oppilas “oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista”. Eettisten asioiden pohdintaa sarjassa opetetaan etenkin opettajan oppaan Sydäntehtävien avulla. Ne ovat kiitettävän neutraaleja uskonnon suhteen. Kristillisyyttä kirjasarjassa etiikkaan pyritään ilmeisesti tuomaan esimerkiksi vetoamalla Jumalaan ja Luomiseen erilaisuuden hyväksymisen perustana (osa 1 s. 32 - 33). Tämä ei vaikuta kovin hyvältä ajatukselta: asiaa olisi voinut hyvin käsitellä jättäen uskonnolliset viittaukset tekstistä pois, etenkin kun kyse ei ole varsinaisesti kristilliseen eettiseen perinteeseen liittyvästä asiasta, kuten Kymmenestä käskystä. Osassa 2 s. 16 opetetaan kylläkin hyvinkin kristillinen ajatus synnistä ja syntien tunnustamisesta. Ajatus, että pelkkä ajatuskin on jo synti (ja sillä on siis synnin seuraamukset, joista ei onneksi Tähti -sarjassa pahemmin kerrota) on kyllä mielestäni mielenterveydelle haitallista.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">OPSin vaatimia “oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita”, käsitellään Tähti -sarjassa yksinomaan (ev.lut.) kristillisestä näkökulmasta, jos kyseessä on siirtymäriitti: kaste, rippikoulu, häät, hautajaiset. Hyvistä tavoista, kiusaamisen vastustamisesta, tiedotusvälineistä, pelien ikärajoista, internetistä, yms. (osa 2, s. 20 alkaen ja s. 86 alkaen) kerrotaan kuitenkin ilman uskonnollista painolastia, kuten kuuluukin.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">OPSin mukaan opetuksen pitäisi käsitellä oppilaan “juuria”, “perheen ja suvun arvoja ja perinteitä”. Kirjoissa kerrotaankin sukulaisuussuhteista ja yleisistä suomalaisista perinteistä, kuten joulunvietosta, tosin varsin paljon uskonnollisempina versioina kuin luultavasti useimmat nykysuomalaiset ne näkevät.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Ikävä kyllä, OPSissa mainitaan “ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta”, sitoen turhaan ja ehkä haitallisestikin ihmisarvon luomiseen. Kirja tietysti noudattaa OPSia tässä. “Kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä” käydään sarjassa läpi, kuten OPS vaatiikin. Kultaisesta säännöstä jopa esitellään eri perinteissä muotoiltuja versioita (osa 3, s. 75).</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">OPSissa mainittuja “yhdessä elämisen kysymyksiä” käsitellään ainakin osassa 4 (s. 63, 72 ja 74 alkaen), kun kerrotaan hätänumerosta, yhteistoiminnasta, hyveistä ja hienotunteisuudesta. Mikä parasta, näiden yhteydessä ei edes vedota uskontoon.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Sarjassa kerrotaan luterilaisen kirkon työntekijöiden tehtävistä, kirkon juhlista ja tavoista, sekä kirkko-organisaation avustustoiminnasta, kirkkotaiteesta ja symboleista, kuten OPS vaatiikin. Muista kristinuskon muodoista kerrotaankin sitten varsin vähän. Lähinnä niistä kerrotaan osassa 5, jossa on yhteensä 14 sivua (alkaen s. 68) muista kirkoista ja myös evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä. Juutalaisuudesta on sarjan eri osissa muutama maininta, lähinnä liittyen pääsiäiseen. Vanhan testamentin yhteydessä kuitenkin vanhojen juutalaisten tarinoiden pitäisi tulla tutuiksi. Islamista, hindulaisuudesta, tai muista suurista uskonnoista ei näiden kirjojen perusteella saa vielä minkäänlaista käsitystä, eikä uskonnottomuutta edes oikein mainita, vaikka uskontokuntiin kuulumattomat muodostavatkin suurimman vähemmistöryhmän sekä Suomessa, että maailmanlaajuisesti. Viimeisimpään puutteeseen pääasiallisena syynä voi olla OPSin järkyttävä puutteellisuus tässä kohdin, mutta OPSin mainitsemia “juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä” ei kuitenkaan kirjasarjan näistä osista löydy.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><h1 dir="ltr">
<span style="font-family: Arial; font-size: 24px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">2. Huomioitani Tähti -sarjan osista 1-5:</span></h1>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><h2 dir="ltr">
<span style="font-family: Arial; font-size: 19px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tähti 1 oppikirja ja opettajan opas</span></h2>
<span style="font-family: Arial; font-size: 24px; font-weight: bold; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tämä oppikirja sisältää OPSin mukaista uskonnollista ainesta, joka voidaan ainakin joiltain kyllä tulkita vaikka neutraalistikin, mutta myös outoja kohtia suojelusenkeleistä yms. Silti suurempi ja perustavampi ongelma on siinä, ettei OPS edes ohjaa "oikeanlaiseen" opetukseen.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Esipuheessa kerrotaan kirjan laulujen olevan virsiä. Virret nähtävästi mainitaan OPSissa, “Luterilaisen kirkon elämän” osana. Virsien laulaminen olisi siis tutustumista “omaan uskontoon”, ei uskonnon harjoittamista?</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Opettajan oppaassa on hyviä “sydäntehtäviä”, jotka johdattavat eettiseen ajatteluun, eivätkä vaikuta uskontosidonnaisilta.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Koko oppikirjassa ei juurikaan puhuta muista uskonnoista (s. 15 mainitaan, että on muitakin uskontoja), eikä ollenkaan uskonnottomista katsomuksista. Edes filosofian perinnettä ei mainita. Muista kulttuureista ylipäätään ei juurikaan puhuta.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Monikulttuurisuudesta tulee opettajan oppaan kautta kurssille enemmän asiaa kuin pelkästä oppilaan kirjasta:</span></div>
<div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Luvussa 4 puhutaan muista uskonnoista (muttei uskonnottomista katsomuksista).</span></div>
<div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Luvussa 21 mainitaan juutalaisten pääsiäinen.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kirjassa käsitellään aiheita ystävyys, kaikkien ottaminen mukaan leikkeihin, kateus, anteeksi pyytäminen ja auttaminen (s. 18 - 19, 22 - 23, 86 ja 88 - 89) ilman viittausta uskontoihin. </span><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; font-weight: bold; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Uskontoa ei siis tarvita ainakaan näiden eettisten asioiden opettamiseen.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; font-weight: bold; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 27 mainitaan Luominen ja oma suojelusenkeli.Oonko jälkimmäinen edes kirkon oppien mukaista? Siitä tosin puhutaan niin, ettei voida sanoa, esitetäänkö se “totuutena” tai kirkon opin mukaisena. Molemmat kohdat liittyvät ilmeisesti OPSin seuraavanlaiseen kohtaan:</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify; text-indent: 36pt;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">“Luottamus ja turvallisuus</span></div>
<div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify; text-indent: 36pt;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">[...]</span></div>
<div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify; text-indent: 36pt;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">• Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan</span></div>
<div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify; text-indent: 36pt;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">huolenpidosta”</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tarkoitus lienee siis vahvistaa lasten perusturvallisuuden tunnetta. Suojelusenkeli on ehkä ajateltu lapselle helpommin ymmärrettäväksi kuin abstraktimpi Jumalan huolenpito. Voi silti kysyä, onko tällainen perusteltua tai hyväksyttävää.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 28 - 29 esitellään Raamatun Luomiskertomus. Kirja jättää tulkinnanvaraiseksi onko kyse vain Raamatun tarinasta (kuten Harry Potter tarinasta), vai pitäisikö tarinaa pitää totena.</span></div>
<div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Opettajan kirjassa luomiskertomuksen yhteydessä keskustelunaiheeksi on ehdotettu “Onko kertomus totta?” Mitään ohjetta aiheen käsittelyyn ei ole annettu.</span></div>
<div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Samassa luvussa esitellään myös aurinkokuntamme.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 32 - 33 käsitellään erilaisuutta, tällä kertaa turhaan mainiten Jumalan ja Luomisen.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 38 - 39 suojelusenkeli esiintyy uudestaan. Lauletaan virressä, että “en ilman enkeliä koskaan kulkea voisi”. Pyritäänkö näin lapsille upottamaan tajuntaan ajatus, että ilman enkeliä ei voisi olla, jotta nämä vastustaisivat uskonnon vastaisia argumentteja? Vaikutus voi olla perusturvallisuuden tunteen heikkeneminen kun usko suojelusenkeliin häviää.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Opettajan kirjan mukaan tunnin teemaan kuuluu, että “[Jumala] on lähettänyt enkeleitä maan päälle huolehtimaan ihmisistä”. Esitetään siis kristinuskon oppina tai totuutena, riippuen tulkintatavasta. Wikipedian artikkelin mukaan: “</span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinusko"><span style="background-color: white; color: #0b0080; font-family: Arial; font-size: 13px; text-decoration: none; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kristinuskossa</span></a><span style="background-color: white; font-family: Arial; font-size: 13px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"> ei ole varsinaisesti määritelty, onko jokaisella ihmisellä suojelusenkeli vai ei”.</span></div>
<div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">En löytänyt ev.lut. kirkon kantaa asiaan. Luulisin ettei sillä ole, koska haluavat olla niin inklusiivisia.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 41 - 47 käsitellään suomalaista ev.lut. jouluperinnettä viittaamatta muihin uskontoihin, kulttuureihin, vuoden kiertoon, syvempään historiaan... Väitetään vain, että “joulu on Jeesuksen syntymäpäivä”.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Lukujen 18 ja 19 tarkoitus jäi minulle hämäräksi. Onko kyse vain jostain epämääräisestä taustoittamisesta? Kuitenkin uskonnolle annettu kontekstointi on outoa. Historiallinen ja etenkin uskontohistoriallinen konteksti olisi ollut paljon mielekkäämpi.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 45 alkaen aiheena on Raamatun kertomukset. Ei välttämättä selviä lapsille, että kyse on todellakin kirjan tarinoista.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 47 olisi ollut hyvä tilaisuus rikkoa sukupuolirooleja, mutta sen sijaan vain vahvistetaan heteronormatiivista mallia (“...tytöt leikkivät nukeilla” ja haluavat hoitaa vauvaa).</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 69 kerrotaan rukoilusta... Jatkaa ilmeisesti teemaa Jumalasta turvan antajana.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 77 puhutaan pääsiäisestä täysin sivuuttaen esim. virpomisen pakanallisuus ja magia, puhutaan siitäkin kristillisenä asiana.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 81 “Jeesus nousi kuolleista” ja s. 83 “Jumala on luonut...” ilmeisesti historiallisina väitteinä.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><h2 dir="ltr">
<span style="font-family: Arial; font-size: 19px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tähti 2 oppikirja ja opettajan opas</span></h2>
<span style="font-family: Arial; font-size: 24px; font-weight: bold; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tähti 2 oppikirjassa on kummallisia tehtäviä (esim. s. 48: “Kuinka monta paimenta löydät?”), joilla ei ole mitään tekemistä opetettavan asian kanssa. Miksi? Misdirection? Mikä pointti?</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Kirjan alussa kerrotaan lähetyskäsky (!) ja opetetaan levittämään propagandaa.</span></div>
<div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Opettajan oppaan (s. 6) mukaan “lähetystyön kautta käsitellään suvaitsevaisuutta ja erilaisten kulttuurien kohtaamista” (!). Minusta ainakin “lähetystyö” eli käännyttämispyrkimys on kyllä aika huono lähtökohta ja asenne toisen kohtaamiselle.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 16 opetetaan kristinuskon mukaisesti älytön oppi, että väärä ajatuskin on synti ja että synnit pitää tunnustaa. Hyvää propagandaa. Haitaksi ihmisten mielenterveydelle.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 20 alkaen kerrotaan hyvistä tavoista ja kiusaamisen vastustamisesta ilman uskontoon viittaamista. (s. 26 kilpailusta ja taidoista myös, kirjan lopussa peleistä ja netistä ja ikärajoista ja aikarajoituksista myös.)</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 22 sen sijaan liitetään turhaan uskonto ja omatunto.</span></div>
<div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br class="kix-line-break" />Ristiäiset, häät, hautajaiset esitetään vain ev.lut. perinteen mukaan, mainitsematta muita uskontoja tai näiden maallisia aspekteja (tai vaihtoehtoja).</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 44 alkaen kerrotaan jouluevankeliumi totena (!) ja s. 60 Uuden testamentin kirjoitushistoria kirkon perinteisen näkemyksen mukaan (virheellisesti ja harhaanjohtavasti), jättäen pois apogryfiset kirjat yms.</span></div>
<div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Opettajan oppaan taulukuvaan on sitä paitsi piirretty kirjakäärö väärin päin. Siinä myös puhutaan jouluevankeliumista totena (s. 45).</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Opettajan oppaassa kerrotaan Raamatun syntyhistoriasta paremmin kuin oppilaan kirjasta s. 50, mutta heti perään väitetään, että Raamatun “tekstit tukevat eettitä kasvua”, mitä ainakin minä pidän aika kyseenalaisena väitteenä. Esimerkiksi s. 54 alkava Nooa-kertomus muka opettaa, että “Jumala haluaa pitää huolta ihmisistä”.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Sivulla 62 opettajan opas väittää, että “tieteellisen tutkimuksen avulla ei voida ottaa kantaa ihmeiden (sic) paikkansapitävyyteen”. Kun tällaisia asioita opettaa lapsille, he hyväksyvät aikuisinakin uskontomyönteisen, poliittisesti korrektin status quon, jonka mukaan uskonnolliset kysymykset eivät ole tieteellisesti (tai muutenkaan) ratkaistavissa, vaan vain “uskon asioita”.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Ainakin s. 64 (pelissä) väitetään että Jeesus asetti ehtoollisen, mikä on aika älytön väite (siis Jeesuksen lihan ja veren edes symbolinen jakaminen ennenkuin tyyppi on edes kuollut).</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Opettajan oppaan (s. 66) mukaan “Jeesus ei taikonut ruokaa lisää vaan siunasi ruuan...” Ilmeisesti tällä kohdalla halutaan tehdä perinteistä eroa magian ja ihmeiden välillä, mikä on lähinnä huvittavaa.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Sivulla 95 opettajan oppaassa puhutaan “koulujen kevätlukukauden päättävänä” lauluna Suvivirrestä -- ikään kuin olisi itsestään selvää, että Suvivirsi kuuluu laulaa kevätjuhlassa!</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><h2 dir="ltr">
<span style="font-family: Arial; font-size: 19px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tähti 3 oppikirja ja opettajan opas</span></h2>
<span style="font-family: Arial; font-size: 24px; font-weight: bold; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 11 mainitaan, että kaikilla (uskonnoista yms. riippumatta) on lasten oikeudet. Hyvä.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 15 alkaen kerrotaan sentään hieman muista katsomuksista.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 18 väitetään, että “Tuohon aikaan ei ollut poikkeuksellista, että perheen jäsen myytiin orjaksi.” Melko varmasti väärin!</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 42 sanotaan, että “Perimätiedon mukaan keisari Augustuksen aikana ryhdyttiin Rooman suurvallassa pitämään veroluetteloita. Kirjautumista varten jokaisen miehen oli matkustettava omalle synnyinseudulleen.” Tämä voi olla perimätietoa, mutta historiallisesti kai höpönlöpöä. Voisi tarkistaa.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 47 jätetään mainitsematta neutraalimmat ajanlaskun ilmaisut eaa. ja jaa.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 67 mainitaan muutama hyvä käsky/neuvo, jotka eivät ole tunnettuja raamatun ohjeina (“Älä levitä perättömiä huhuja”, “älä eksy joukon mukana tekemään pahaa” ja “älä sorra muukalaista”). Hyvä niin.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 75 luetellaan muutamia versioita Kultaisesta säännöstä eri uskonnoissa.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><h2 dir="ltr">
<span style="font-family: Arial; font-size: 19px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tähti 4 oppikirja ja opettajan opas</span></h2>
<span style="font-family: Arial; font-size: 24px; font-weight: bold; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tarinat Jeesuksesta kerrotaan tosina, tai ainakaan lukija ei helposti huomaa, että kyse on </span><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: italic; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">tarinoista</span><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 9 mainitaan aiempaa selkeämmin Pääsiäinen juutalaisten juhlana.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 12 puhutaan tapahtumista “Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen” tarkentamatta, että on kyse tarinasta. Olisi parempi sanoa “Jeesuksen kuoleman jälkeen”.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 17 kerrotaan ns. itämaan tietäjistä todellisina henkilöinä.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 40 mainitaan “koulun joulukirkko” ikäänkuin se olisi luonteva ja oikeuden (tai edes lain) mukainen tapahtuma.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 49 mainitaan sairaalapappi samaan tapaan kuin luontevana sairaalan henkilöstön jäsenenä. Ei tarkenneta esim. tämän työnantajaa.</span></div>
<div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Näillä kahdella em. kohdalla luodaan mielikuvaa siitä, että uskonto muka kuuluu näihin yhteiskunnan julkisiin tiloihin, ikään kuin se ei olisi ongelmatonta.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 63, 72, 74ff. Opetetaan hätänumerosta, yhteistoiminnasta, hyveistä ja hienotunteisuudesta ilman vetoamista uskontoon (eli kuten pitääkin).</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 101 mainitaan “muut uskonnot”, uskonnonvapaus ja ET -- tosin ei uskonnottomia maailmankatsomuksia.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><h2 dir="ltr">
<span style="font-family: Arial; font-size: 19px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Tähti 5 oppikirja ja opettajan opas</span></h2>
<span style="font-family: Arial; font-size: 24px; font-weight: bold; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 6 on Esko Valtaojan osuva kommentti kirjan dogmaattisuuteen kehoittavasta virrestä. Semmoiset eivät oikein sovi koulukirjaan.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 8 opetetaan, että (kristinuskon mukaan) ihmisen tehtävä on mm. hallita maailmaa. Ehkä tämä on virallinen oppi, mutta jos ei, voisi ehkä jättää pois, koska opettaa ylimielistä ja haitallista asennetta.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 11, 13 Teemana “Asetetaan usko ja tieto rinnakkaisiksi, toisiaan tarvitseviksi näkökulmiksi maailmaan.” Vähintään kiistanalainen väite siis esitetään totena.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 12 väitetään, että vasta 500 vuotta sitten eurooppalaiset hyväksyivät ajatuksen pyöreästä maailmasta. Ei pidä paikkaansa.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 14 sanotaan, että “Maailmankatsomuksen rakennusosat nousevat uskonnosta”, huomioimatta uskonnottomia maailmankatsomuksia.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 16 kerrotaan hieman eri uskonnoista, mutta uskonnottomuus sivuutetaan viittaamalla siihen vain epäsuorasti (“suurin osa maailman ihmisistä kuuluu johonkin uskontokuntaan”, siis osa ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, mutta tätä ei sanota). Silti suhteellisen pieniäkin uskonnollisia ryhmiä listataan. Olisi asiallista mainita uskontokuntiin kuulumattomien suuri osuus ihmisistä.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 42 mainitaan erilaisista kalentereista, mikä on hyvä.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 44 sanotaan, että “...kirkoissa ja </span><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; font-style: italic; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">kouluissa</span><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"> kajautetaan Hoosianna” (kursiivi minun)! Ikäänkuin olisi normaalia ja asiallista, että kouluissakin lauletaan tämä virsi. (En ainakaan itse kyllä ole sitä koskaan kuullut kouluissa laulettavan.)</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 47 sanotaan, että sellaiset lausahdukset kuin “onks’ pakko” ja “mä en ainakaan” eivät ole “kaunista kielenkäyttöä ja hyviä käytöstapoja”. Onko näin siksi, että ne ilmaisevat vastustusta ja koska lapsien (tai kristittyjen?) pitäisi olla vain kiltisti tottelevaisia alamaisia, jotka pitävät turpansa kiinni ja tekevät mitä käsketään? Tämä ei oikein sovi yhteen sen nykyisen kasvatusajatuksen kanssa, jonka mukaan koulussa pitäisi kasvattaa lapsista kriittisiä kansalaisia.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 57 on kirjoitusvirhe: “gredo” kun pitäisi lukea “credo”.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 64 esitetään kyseenalainen tulkinta kristillisestä avioliitosta, jossa kerrotaan mm. että avioliitto on miehen ja naisen välinen ja sen (yhtenä) tarkoituksena on “turvata elämän jatkuminen”. Sivulla on myös on kyseenalainen, heteronormatiivinen kohta, jossa tavallaan opetetaan naisten ja miesten tehtäviä. Koko sivu pitäisi siis päivittää 2010-luvulle.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 75 mainitaan “kansankirkko”, mutta onneksi myös sen laillinen erityisasema. Tätä ei tietenkään (ikävä kyllä) problematisoida ollenkaan.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 77 puhutaan Köyliössä tapahtuneesta piispan surmasta historiallisena tosiasiana, vaikka se on ilmeisesti pelkkä myytti.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">s. 81 kerrotaan uskonnonvapauslaista (hyvä), muttei kerrota kuinka kirkosta (ja uskontotunneista) voi erota.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><h1 dir="ltr">
<span style="font-family: Arial; font-size: 24px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">3. Yhteenveto</span></h1>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Etiikkaan johdattelevaa materiaalia oppikirjassa on vähintään niin paljon kuin OPS edellyttääkin. Se on myös kiitettävän suurelta osin uskontoneutraalia, mutta OPSin vaatimuksesta joissakin kohdin aivan turhaan vedotaan uskontoon (esim. Luominen ihmisarvon perustana).</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Suomen evankelisluterilaisen kristinuskon valtavirrasta eroavia uskonnon muotoja, etenkin eri uskontoja esitellään liian vähän. Kaikkein törkeintä on, kuinka uskonnottomuus sivuutetaan jotakuinkin täysin -- mutta syynä tähän lienee OPS, jossa uskonnottomuutta ei mainita ollenkaan.</span></div>
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"></span><br /><div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;">Lähes täysin pelkästään “oman uskonnon” opetukseen keskittyminen ei tunnu mielestäni kovin hyvältä lähtökohdalta erilaisuuden hyväksymiselle ja muiden kulttuurien ymmärtämiselle. Erityisen huono lähtökohta on lähestyskäsky, joka opetettiin jo sarjan toisessa osassa, vaikkei koko käskyä edes mainita OPSissa.</span></div>
<div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></div>
<div dir="ltr" style="margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: Arial; font-size: 15px; vertical-align: baseline; white-space: pre-wrap;"><br /></span></div>
</b>Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-52329627621236216142012-03-31T13:36:00.003+03:002012-03-31T13:37:57.228+03:00Pakko (ja kirjoitukset) pois lukiosta!Olen hyvin pitkään ollut sitä mieltä, että koulujestelmä ei
toimi ja että sitä pitäisi muuttaa mielekkäämmäksi. Nyt kiinnitän
huomiota <b>lukiosysteemiin</b>.
<br />
On selvää, että <b>lukioihin menevät pitkälti ne, jotka eivät keksi mitä muutakaan tekisivät</b>. Pienempi osa on niitä, joilla on (luultavasti jostain, ehkä yleensä kotoa, annettu) valmiina tulevaisuuden suunnitelma.<br />
<br />
Lukion <b>kirjoituksia</b> käytetään korkeakoulujen opiskelijavalinnassa. Kuitenkin järjestetään myös erillinen <b>valintakoe</b>. Tämä tietysti tarkoittaa <b>päällekäisyyttä</b>.
Hölmöin kuulemani ehdotus päällekäisyyden korjaamiseksi on
valintakokeiden poistaminen. Ehkä tämmöistä on ehdotettu siksi, että
ajatuskin lukion kirjoitusten poistamisesta on liian radikaali?<br />
<br />
Kuitenkin lukion kirjoitukset on täysin turha ja lähinnä haitallinen
käytäntö. Lukion opiskelijoita voidaan yrittää motivoida opiskeluun
pelottelemalla kirjoituksilla. Tämä ei tietenkään toimi kuin niiden
aineiden osalta, joita kyseinen opiskelija aikoo kirjoittaa. Tosin minä
en ymmärrä, <b>miten ihmeessä kukaan voi ensimmäisenä lukiovuotenaan tietää mitä aikoo lopulta kirjoittaa?</b><br />
<br />
Keskittymällä kirjoituksiin saadaan kuitenkin aikaan sama vaikutus kuin ylipäätään <b>kokeisiin tähtäävällä oppimisella</b>,
eli asia hallitaan kokeessa, mutta unohdetaan heti sen jälkeen. Jotkut
yliopisto-opiskelijatkin ikävä kyllä suorittavat edelleen kursseja
tällä, ehkäpä lukiossa opitulla tavalla. He lukevat koetta edellisen
päivän tai yön kirjatenttiin, jolloin yksityiskohdat jäävätkin ehkä
juuri tentin ajaksi mieleen. Jotkut tekevät näin jopa oman pääaineensa
kohdalla – eivät siis vain joillain pakollisilla kursseilla. En voi kuin
ihmetellä, miten näin ajattelevat ihmiset ylipäätään ovat yliopistoon
päätyneet. Mutta tällaiseen opiskeluun lukion kirjoitukset ohjaavat. No
hyvä on, ehkä myös pääsykokeet, ellei niitä suunnitella hieman eri
tavalla.<br />
<br />
Pääsykoe joka tapauksessa mittaa mielestäni paljon lukion
kirjoituksia paremmin opiskelijan mielenkiintoa ja sitä kautta
motivaatiota aineeseen. Lukiosta valmistuvakaan ei välttämättä ole vielä
löytänyt “omaa juttuaan”, sitä mitä haluaisi, parhaassa tapauksessa
jopa intohimoisesti, tehdä ison osan elämästään. Sen sijaan joskus
muutaman vuoden myöhemmin tämä intohimo on voinut löytyä. Se <b>intohimo voi</b> sitten <b>näkyä pääsykokeessa ja erityisesti se näkyy opiskelussa</b>, jos opiskelija pääsee intohimoaan seuraamaan.<br />
<br />
Oletan nyt kuitenkin, että <b>suurin osa lukiolaisista ei oikein tiedä, mitä haluaisi tehdä</b>
tulevaisuudessa. Heitä ei välttämättä kiinnosta monikaan asia, joita
koulussa yritetään heille opettaa. Nykyjärjestelmässä ymmärtääkseni
yksittäisen kurssin huonolla arvosanalla ei ole merkitystä lukion
opiskelijalle, jos hän ei suorita ainetta useampaa kurssia. Yksittäinen
pakollinen kurssi on siis tällaiselle opiskelijalle samantekevä, kunhan
vain pääsee sen läpi. Niinpä hän voi käyttää tunnin pulisemiseen
kavereiden kanssa tai vaikka kännykällä pelaamiseen. Hän tulee tietysti
näin toimiessaan häirinneeksi muita opsikelijoita, joista osa voisi olla
kiinnostunut opetuksesta. Ja opettajaakin semmoinen voi häiritä, mikä
sitten heijastuu opetukseen. Mutta eihän lukiolainen tällaista taida
tajuta vaikka se hänelle tavattaisiin.<br />
<br />
Edellä mainitut viat koulujärjestelmässä voisi korjata aika yksinkertaisella, mutta radikaalilla tavalla. Ensinnäkin <b>kirjoitukset pitäisi lakkauttaa</b>. Toiseksi, <b>kaikki pakollisuus pitäisi poistaa lukiosta</b>.
Kaikista eri aineista pitäisi tarjota mainoksia (esim. videoita ja
kirjasia), joilla esiteltäisiin aineita. Edes arvosanoja ei tarvitsisi
käyttää. Idea olisi, että kolmen vuoden (tai ehkä neljän, mutta luulen
että kolme vuotta tällä systeemillä riittäisi, toisin kuin nykyisellä)
ajan <b>opiskelijat saisivat “etsiä itseään”</b> tai ainakin
itseään kiinnostavia aloja ja asioita varsin vapaasti. He voisivat
kokeilla erilaisia kursseja välittämättä arvosanoista tai kokeista. He
voisivat tutkia mitä tahansa itseään kiinnostavaa asiaa.<br />
<br />
Opettajien tehtävän painotus siirtyisi enemmän <b>opintojen ohjaaja</b>n roolin suuntaan.<b>
Oppiminen muuttuisi enemmän opiskelijakeskeiseksi ja erilaisissa
projekteissa yhteisölliseksi oppimiseksi. Tiedonhaku ja kriittinen
ajattelu</b> nousisivat tärkeimmiksi opettajien huomion kohteiksi, koska perinteistä tuntiopetusta olisi vähemmän.<br />
<br />
Viimeaikoina on puhuttu ja kirjoitettu paljon siitä, miten
suomalaiset pärjäävät tiedollisissa asioissa, mutta eivät viihdy
koulussa. Ainakin lukiossa <b>viihtyvyys varmasti paranisi</b>, jos ehdotukseni pantaisiin täytäntöön.Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-3735547252593468922012-03-01T16:23:00.002+02:002012-03-01T16:23:45.553+02:00Alternative & Critical MediaSome links:<br />
<br />
<a href="http://www.motherjones.com/">www.motherjones.com</a><br />
<a href="http://www.newint.org/">www.newint.org</a><br />
<a href="http://www.adbusters.org/">www.adbusters.org</a><br />
<a href="http://www.altpress.org/">www.altpress.org</a><br />
<a href="http://www.counterpunch.org/">www.counterpunch.org</a><br />
<a href="http://www.fair.org/">www.fair.org</a><br />
<a href="http://www.indymedia.org/">www.indymedia.org</a><br />
<a href="http://www.infoshop.org/">www.infoshop.org</a><br />
<a href="http://www.oneworld.net/">www.oneworld.net</a><br />
<a href="http://www.prwatch.org/">www.prwatch.org</a><br />
<a href="http://www.alternativenews.org%20/">www.alternativenews.org </a><br />
<a href="http://www.bignoisefilms.com/">www.bignoisefilms.com</a><br />
<a href="http://www.whisperedmedia.org/">www.whisperedmedia.org</a> <br />
<br />Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6101342807594979140.post-8368101391676356892011-11-18T14:38:00.001+02:002011-11-18T14:40:24.561+02:00Hatuttomuus hatuttaaTampereen Normaalikoulussa (ja varmaan muissakin kouluissa) on käytössä <strong>pukeutumiskoodi</strong>.
Oikeastaan siellä on opettajille muistaakseni oma pukeutumiskoodi myös,
mutta nyt tarkoitan oppilaiden pukeutumiskoodia. Tarkemmin sanottuna <strong>päähineen</strong> (joiksi lasketaan ainakin lippikset, pipot ja huput) <strong>käyttökieltoa sisätiloissa</strong>.<br />
<br />
Etenkin
(aineen)opettajaksi opiskelevan näkökulmasta tämä on erikoista, koska
kyseessä on harjoittelukoulu, jossa tulevia opettajia koulutetaan. <strong>Tulevia opettajia opetetaan samalla siis noudattamaan ylläpitämään tätä pukeutumiskoodia.</strong>
Tämä on nähdäkseni ristiriidassa muun opettajien saaman opetuksen
kanssa, jossa puhutaan sellaisista asioista kuin kasvattaminen
kriittiseen ajatteluun, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja
aktiivisuuteen, sekä painotetaan moniarvoisuutta, yksilöllisyyden
arvostamista ja ainakin opettajan roolia jonkinlaisena <strong>intellektuellina</strong> ja kansankynttilänä.<br />
<br />
Tällainen pukeutumiskoodi vaikuttaa kuitenkin perinteiseltä passiivisten, nöyrien ja ajattelemattomien <strong>alamaisten</strong>
kasvattamiselta, jota nationalisessa hengessä aiempina vuosikymmeninä
ja satoina on pidetty koulun tehtävänä. Samaiseen ajatteluun kuuluu myös
<strong>yhteiskuntaluokkien</strong> ylläpitäminen, eli köyhien
työläisten lapset pysyköön köyhinä työläisinä, varakkaampien lapsille
olkoon korkeampi asema yhteiskunnassa. Olisihan se kamala, jos
köyhällistökin uskaltaisi ajatella ja olla yhteiskunnallisesti
aktiivista. Koulujärjestelmän toiminta työttömien, sekä lasten ja
nuorten varastona voisi vaikeutua. Ties millä muilla tavoilla voisi <strong>yhteiskuntarauha (status quo, eli oikeasti vallanpitäjien valta-asema</strong>) järkkyä.<br />
<br />
Samalla kun pukeutumiskoodilla <strong>kielletään</strong>
päähineiden käyttö sisätiloissa lähes kaikilta (tosin naisille ehkä
sallitaan jotkin pukuun kuuluvat päähineet mielenkiintoisena ja
paljastavana poikkeuksena), <strong>perinteeseen</strong> vedoten, <strong>sallitaan</strong> epäilemättä kuitenkin joillekin <strong><em>toisille</em></strong> tiettyjen päähineiden pitäminen <strong>uskontoon, kulttuuriin tai toisiin perinteisiin</strong> vetoamalla. Samalla <strong>relativistisella</strong>
tavallahan perustellaan myös tyttöjen ympärileikkausta, joten eipä ole
ihme jos sitä päähineasiassakin käytetään. Mutta vakuuttaako tuo
argumentti ketään? Ja missä suhteessa se on esimerkiksi
perustuslakiimme? <strong>Perustuslain</strong> mukaanhan Suomessa kaikki ovat <strong>tasa-arvoisia</strong>
riippumatta muun muassa sukupuolesta ja uskonnosta tai vakaumuksesta.
Jos kuitenkin uskonnollinen päähine sallitaan, mutta uskonnotonta hattua
ei, osoitetaan koululaisillekin selvästi kuinka <strong>toiset ihmiset ja asiat vain ovat eriarvoisia</strong>. Hienoa kasvatustyötä kouluilta todellakin.<br />
<br />
Olen
tämäntapaisia ajatellut jo aika kauan, enkä voi uskoa olevani ainoa tai
edes ensimmäinen näin ajatteleva. Mistä sitten johtuu että tämä
käytäntö kouluissa kuitenkin jatkuu? Ovatko intellektuellit eli
toisinajattelijat opettajien keskuudessa edelleen niin harvoja poikkeuksia?Jouni Vilkkahttp://www.blogger.com/profile/05084700054591934328noreply@blogger.com0