Journalismin puutteista

Tämä nyt on jo aika usein soitettu levy, mutta koska se on niin tärkeä, niin soitetaan nyt vielä kerran:

Etenkin USA:ssa, mutta ehkäpä muuallakin, on typerästi korostunut sellainen näkemys, että "objektiivinen journalismi" esittää aina "asian molemmat (2) puolta", eli jonkun asian puolesta ja vastaan. Aihepiiristä on ollut USA:ssa keskustelua (ainakin Skeptical Inquirer -lehdessä) jo pitkän aikaa.

Tuo ajatteluhan sortuu nimittäin väärään dikotomiaan (miksi 2 ja vain 2 näkemystä asiasta?), sekä johtaa kyvyttömyyteen arvioida eri näkemysten painoarvoa ja argumentaatiota (siis journalistin toimesta). Tämä tietysti sopii relativistiseen ajatteluun, jonka mukaan mitään totuutta ei olekaan, mutta tämmöinen naivius ei oikein sovi aikuisille. Siitä seuraa, että lehdissä yms. esitetään kuin saman arvoisina vaikkapa evoluutio ja kreationismi, ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos ja sen kieltäminen, yms.

Lukijan tai katsojan tehtäväksi jää vain valita kummasta tykkää enemmän. Yleensähän asiat esitetään niin suppeasti ja pinnallisesti, ettei esitysten perusteella voi niiden uskottavuutta arvioida, eikä useimmilla ihmisillä ole kompetenssia muodostaa perusteltuja käsityksiä merkittävistä asioista. Journalisteilla pitäisi ammattinsa puolesta olla (siis sitä pitäisi voida vaatia), mutta eipä näytä yleensä olevan.

Pari loistavaa sarjista

xkcd on monien suosima (ja ehkä kaikkien aikojen ja koko maailman paras) nettisarjis.
Tuo nimi ei muuten ole lyhenne eikä tarkoita mitään.
Tässä sarjiksessa on ollut ainakin joitakin mainioita strippejä (kai tämä on oikea termi?) tähän Mediakasvatus -kurssiin liittyen, jolla olen. Yritän lainata niitä tässä. Klikkaamalla kuvaa saat suurennoksen.

Ensimmäinen ( http://www.xkcd.com/936/ ) liittyy salasanoihin. Kaikkien tietokoneita käyttävien pitäisi ottaa tästä heti opiksi:

Toinen ( http://www.xkcd.com/903/ ) liittyy suoremmin kurssiin, erityisesti tiedon uuteen luonteeseen, mutta myös lähdekritiikkiin ja Wikipediaan:

Medialukutaidon reflektointia

Joudun aina välillä häpeämään heikkoja taitojani, koska historiaakin opiskelleena minulla pitäisi olla mainiot tiedonhauan ja lähdekritiikin taidot, mutta usein tunnen olevani niissä huono. En siis ainakaan ole niin hyvä kuin voisin olla. Tämä koskee lähinnä perinteisten tiedotusvälineiden käyttöä.

Toisenlainen epäpätevyyteni liittyy "sosiaalisena" tunnettuihin median muotoihin. Olen kyllä ollut internetin asukas jo kauan ja tämän bloginikin perustin jo 2007. Facebook on käytössä ja muihinkin sosiaalisen median muotoihin olen vähintään tutustunut. Osallistumiseni, siis sosiaalisuuteni, näissä medioissa on kuitenkin hyvin vähäistä. En esim. tee YouTubeen videoita, enkä edes lue toisten blogeja normaalisti kuin harvoin. En ole koskaan kirjoittanut Wikipediaan mitään. Varmasti "lukutaitoni" eli todellinen käyttötaitoni olisi toisenlaista, jos olisin sosiaalisempi netissä.

Tallentavan digiboksin ansiosta seuraan mainoksiakin nykyään erittäin vähän, mikä joskus aiheuttaa jopa tunteen tietämättömyydestä (olen törmännyt tilanteeseen että jotain tarvitsemaani tuotetta on mainostettu TV:ssä, mutten ole ollut tästä tietoinen). Seuraan ylipäätään TV-ohjelmia erittäin vähän: katson vain elokuvia (erityisesti komediat), uutiset, sekä ehkä joskus jotain TV:n komediasarjaa, jos tiedän sellaisesta (uusien sarjojen alkaminen on hankala huomata Telkku.comin sivulla). Olen kyllä jo kauan tiedostanut sarjoissa ja elokuvissa käytettyä tuotesijoittelua, mutta esim. "tosi-TV" ohjelmat saattavat sisältää paljonkin minulle tuntemattomia vaikuttamisen muotoja.

*

No niin. Yritän tässä liittää Picasasta kuvan tekstiäni kaunistamaan, mutta idiootti saitti muuttaa kielen saksaksi, joka on minulle yhtä siansaksaa (vaikka olenkin joskus hieman saksaa muka opiskellut). Vaikeuteni tässä osoittanee ainakin heikkoa mediakirjoitustaitoa. No, laitoin sitten Flickr.com -saitilta tuon "filosofisen" kuvan kun kerran oli helpompaa.

Minä median käyttäjänä

Kurssilla annettiin tämmöinen tehtävä, jota yritän nyt suorittaa:

Seuraa jälleen omaa toimintaasi median käyttäjänä. Oletko vastaanottaja, sisältöön tarttuva kriitikko, muodon analysoija vai vaihtoehtoisten tapojen suunnittelija? Vai vaihteletko näitä tapoja? Miten nuo suhtautumistavat mediaan näkyvät käytännössä toimintana?
Erityisesti kiinnitä huomiota niihin tilanteisiin, joissa on useampia henkilöitä median äärellä.

Viimeinen kohta tuottaa heti vaikeuksia. Olen median äärellä yhdessä muiden kanssa lähinnä luennoilla, tai nykyään myös koulun oppitunneilla opettajakoulutuksen yhteydessä. Median määrittely on myös edelleen ongelma. Olen pelinjohtajana roolipelissä, jossa pelaajia on (lisäkseni) neljä. Pelimateriaali, jota käytän, on pääosin kirjamuodossa, tosin jonkin verran lisään siihen kirjoittamalla itse ja etenkin etsimällä sopivaa materiaalia netistä. Tässä tilanteessa olen vastaanottaja, joka kirjoista ja netistä suodattaa pelaajille valikoiden materiaalia.

Facebookissa ja jossain määrin myös täällä blogissani olen suunnittelija ja tuottaja, sisällön kriitikko ja ehkä joskus myös muodon analysoija. Sosiaalisesta mediasta kun kerran puhutaan, niin siinä mielessä näissä tapauksissa median äärellä on useampia ihmisiä. Sisällön osalta saatan kommentoida esimerkiksi epäuskottavan oloisia väitteitä, tai tulkintaa jostain asiasta. Muodon tai paremminkin tyylin osalta olen joskus  esittänyt kommentteja jopa Facebookissa, mutta enemmän keskustelualueilla ja sähköpostilistoilla. Eniten kai kuitenkin olen vastaanootajana näissä kaikissa. Selvästi kuitenkin siis vaihtelen näitä tapoja.