Sunday, October 10, 2010

Ohjeita elämään

Aloin tehdä mentoroitavalleni ("kummipojalleni") listaa elämänohjeista, mutta kaipa se voisi olla kaikille lapsille ja nuorille hyödyllinen. Miksei aikuisillekin. Listaamani ohjeet eivät ole missään tarkoituksellisessa järjestyksessä, vaikka jonkin verran tärkeysjärjestystä tällaisiin listoihin väkisinkin tietysti syntyy.

  • Ole esimerkki muille.
  • Opi muiden virheistä.
  • Opi myös muiden hyvästä esimerkistä, mutta älä ole kenenkään seuraaja. Ole oma johtajasi.
  • Ole niin hyvä kuin voit olla - älä tuhlaa mahdollisuuksiasi.
  • Pyydä anteeksi, kun siihen on syy.
  • Ole ystävällinen kaikille, paitsi niille jotka väkisin osoittavat, etteivät ole sen arvoisia. Sivuuta ja unohda heidät. Niin luultavasti kaikki muutkin tekevät.
  • Älä kiusaa ketään, edes kostoksi.
  • Lue historiaa laajasti ja filosofian perusteita jonkin verran. Tällainen yleissivistys on hyväksi, mutta älä tee niistä elämäsi tärkeimpiä asioita.
  • Tutustu erilaisiin asioihin, kunnes innostut jostain ja löydät intohimosi. Panosta siihen enemmän.
  • Tunnusta tietämättömyytesi.
  • Muista että voit aina olla väärässä - älä omaksu liian jyrkkiä kantoja tai uskomuksia.
  • Vältä äärimmäisyyksiä.
  • Jos jokin asia on sinulle tärkeä, ota siitä selvää mahdollisimman puolueettomasti ja rehellisesti. Muuten helposti petät itseäsi ja sorrut toiveajatteluun.
  • Kerro tarinat tarinoina. Vain huono (ja epäeettinen) tarinankertoja väittää tarinansa olevan totta tai "perustuvan tositapahtumiin".
  • Älä ryyppää. Jos juot alkoholia, juo sivistyneesti. Jos se ei onnistu, älä juo ollenkaan.
  • Pukeudu asianmukaisesti, mutta siistististi.
  • Huolehdi hygieniastasi.
  • Kuntoile säännöllisesti, jotta pysyt terveenä vanhanakin.
  • Venettele säännöllisesti.
  • Opettele kaatumaan oikein.
  • Harrasta jotain taistelulajia, se kohentaa itsetuntoa. (Ja sen ohella opit myös em. kaatumisen taidon.)
  • Syö hyvin, siis oikeat määrät oikeita asioita.
  • Nuku ja lepää riittävästi. Se on kehityksesi ja terveytesi kannalta tärkeää. Se voi myös olla nautinto. Nautintokin voi olla tärkeää. Mutta älä laiskottele turhaan.
  • Varo lihomista, sillä laihduttaminen on paljon vaikeampaa kuin laihana pysyminen. Älä usko ihmedieetteihin.
  • Opettele soittamaan jotain soitinta. Siinä ei tarvitse olla hyvä saadakseen siitä iloa ja hyötyä.
  • Älä turhaan sulje itseltäsi mahdollisuuksia. Ei ole tarpeen polttaa siltoja takanaan, voittaakseen edessä olevat haasteet.
  • Älä kadu ja murehdi menneitä liikaa, vaan opi niistä.
  • Pidä hauskaa, nauti elämästäsi, äläkä murhehdi asioita joille et mitään mahda.
  • Vaikuta parhaan tietosi mukaan niihin asioihin, joihin voit vaikuttaa (ja jotka ovat vaivasi arvoisia - valitse taistelusi järkevästi). Hyvät pyrkimyksesi tekevät elämästäsi entistä merkittävämmän myös muiden kannalta.
  • Huomaa, että sinulle pieni asia voi olla toiselle paljon suurempi.
  • Jos et voi muuttaa jotain häiritsevää epäkohtaa tai ärsyttävää asiaa, yritä hyötyä siitä jollain tavalla. Näin voit kääntää ikävän asian edes jossain määrin hyväksi.
  • Sinulla on ehkä noin sata vuotta aikaa. Aikaisintaan 20-vuotiaana (ja luultavammin vasta 30-vuotiaana) alat saada tähän aikaskaalaan jokseenskin uskottavan näkökulman. Älä siis kiirhedi, mutta älä myöskään tuhlaa aikaasi.
  • Älä tuhlaa aikaasi roskaan: huonoon kirjallisuuteen, surkeisiin elokuviin, jne. Pyri löytämään vain parhaat ja niistäkin vain ne joista pidät itse. (Toisaalta, roskasta eli toisten virheistä voi oppia, mutta sellaista oppia tarvitset vain jos haluat itse kirjailijaksi, elokuvan tekijäksi, tms.)
  • Lue hyviä matkakertomuksia ja elämäkertoja (ainakin jonkin verran), sekä kohtuullisen laajoja ja syvällisiä katsauksia asioihin. Seuraa uutisia vain riittävästi, älä niin paljon että ne masentavat sinut.
  • Päiväkirjan käyttö voisi olla hyvä idea. Siihen tietysti kirjoitat vain itsellesi tärkeimmistä asioista, tapahtumista, ajatuksista, jne. Se saattaa osoittautua hyödylliseksi joskus paljon myöhemmin, joten älä heitä sitä menemään. Säästä myös muut keskeiset dokumentit elämästäsi.
  • Älä luule että tämä lista on täydellinen. Voit itsekin laajentaa sitä.

Saturday, September 18, 2010

Symphony of Science

"The Symphony of Science is a musical project headed by John Boswell, designed to deliver scientific knowledge and philosophy in musical form."
http://www.symphonyofscience.com/

I only just learned about this project, and immediately thought to myself, what a remarkable project! I've never heard of someone trying this. And listening to the music, I can say they also pulled it off beautifully! This is certainly the kind of pop-science that just about anyone should be able to appreciate.

Friday, July 16, 2010

New website location / Uusi kotisivun osoite

I moved my website to the following address:

http://personal.inet.fi/koti/jouni_vilkka/

Yllä olevasta osoitteesta saa kotisivuani kurkistaa siitä kiinnostuneet.

Thursday, January 21, 2010

Filosofian opiskelua harkitsevalle

Alla on kopio viestistä, jonka kirjoitin vastaukseksi filosofian opiskelua harkitsevalle henkilölle, joka kyseli aiheesta neuvojani ja mielipiteitäni. Ajattelin sen ehkä kiinnostavan muitakin, joten kopioin sen tänne.

***********

En haluaisi masentaa, mutta...

Oikeastaan suosittelen, että mietit oikein tarkkaan, mitä muuta voisit opiskella, ennen kuin haet yliopistoon filosofiaa (pääaineena) opiskelemaan. Ylipäätään mitään humanistista tai yhteiskuntatieteellistä alaa ei kannata opiskella pääaineena, ellei ole valmiiksi oikeasti rikas tai muuten kykenevä itsensä työllistämään. Paitsi - kuten minun tapauksessani - jos se on ainoa vaihtoehto.

Nämä alat yleensä nimittäin kouluttavat melkein ainoastaan tutkijan uraa kohti, eikä se ole mikään mukava vaihtoehto: monen vuoden koulutus, että voi yrittää päästä hankkimaan jatkokoulutusta, että voi sitten saada surkeita apurahoja joskus kun onnistaa, ja parhaassa tapauksessa määräaikaisen viran joiksikin vuosiksi, eikä muuten senkään palkka ole huima. Monet hankkivat opettajan pätevyyden saadakseen edes jostain koulusta joskus ehkä pysyvämmän opettajan paikan, mutta niidenkin hakijoita onkin sen takia etenkin isompien kaupunkien tienoilla paljon enemmän kuin työpaikkoja...

Kannattaa miettiä ja etsiä oikeita ammattivaihtoehtoja. Esim. voisiko sosiaalityö kiinnostaa? Ns. perusammatin hankkiminen olisi varmaan ollut useimmille yliopisto-opiskelijoille parempi vaihtoehto. Itseään voi sivistää työnsä ohella esim. saittini itsenäisen opiskelun ohjetta noudattamalla. Filosofiaa (tai muita humanistisia tai yhteiskuntatieteellisiä aloja) voi toki opiskella sivuaineena jonkun järkevämmän pääaineen ohella. Esim. tulevalle asianajajalle filosofian opiskelusta voisi olla hyötyä, kuten myös tulevalle lääkärille. Kauppatieteilijät varmaan menestyvät tässä maailmassa paljon filosofeja paremmin. Tekniset alat (ks. teknilliset yliopistot) ovat hyvin työllistäviä, tietääkseni. Poliiseja ja vartijoitakin tarvitaan varmaan enenevässä määrin. Ammattikorkeasta voi saada jonkun mukavaan toimistotyöhön pätevöittävän diplomin, joka ei tee omistajastaan "ylikoulutettua" useimpiin niistä töistä. Eikä ole myöhäistä lähteä ammattikouluunkaan, sillä päteviä putkimiehiä, sähkömiehiä, yms. tarvitaan jotakuinkin aina.

Ja lisää koulutustahan voi aina hankkia, kun on ensin saanut työkokemusta, ehkä jopa melko pysyvän työpaikan.

*

Jos nyt vielä haluat tietää, niin yritän vastata kysymyksiisi. :)

Filosofiaa (kuten muitakin humanistisia aineita) opetetaan kaikkialla melko samalla tavalla. Kursseja voi suorittaa käymällä luennoilla (ja tekemällä luentotentin tai useammin kirjoitelman), seminaarimuotoisena (niissä jokainen kirjoittaa artikkelin, josta yhdessä keskustellaan), tekemällä kirjatenttejä, tai kirjoittamalla kirjoitelmia. Pro gradu -tutkielma yleensä yllättää opiskelijat vaativuudellaan. Kannattaa harjoitella sitä varten kirjoittamalla kirjoitelmia ja vaikka osallistumalla keskusteluun jollain netin hieman tavallista fiksummilla keskustelualueilla (jos semmoisia löytää ja niihin riittää aikaa).
Lisää tietoa esim. täällä:
http://www.uta.fi/laitokset/historia/filosofia/opiskelu/index.php
Kaikissa yliopistoissa on suurin piirtein samat systeemit.

Opiskelu yliopistossa on varsin itsenäistä. Ainejärjöstöjä ja muita opiskelijajärjestöjä on kyllä olemassa, kuten myös lukupiirejä, mutta on itsestä kiinni, kuinka näitä mahdollisuuksia hyödyntää. Monet (kuten minä) opiskelevat lähes täysin yksin. Mainitsin tästä, koska olen kuullut useiden opiskelijoiden kärsivän yksinäisyydestä ja tuen puutteesta, yms. Täällä ei ole sellaisia rakenteita kuin ehkä lukiossa, eikä sosiaalisia suhteita ole ehkä yhtä helppo luoda täällä kuin muualla. (Esim. ammattikorkeat ovat paljon koulumaisempia ja tässä mielessä ehkä mukavampia paikkoja.)

Olen nyt jatko-opiskelija (eli tarkoitukseni on valmistua joskus tohtoriksi, eli oikeaksi tutkijaksi), mutta erinomaisista opintosuorituksistani huolimatta tämä vaihe on todella vaikea. On hyvin todennäköistä, että epäonnistun, enkä koskaan valmistu tohtoriksi. Ja vaikka valmistuisinkin, voin silti joutua tekemään raksahommia yms. lopun ikääni. Olisin voinut valmistua ammattikorkeasta (jossa opiskelin jonkin aikaa) koodin vääntäjäksi ja tehdä nyt hyväpalkkaista työtä jossain toimistossa...

Jos varoituksistani huolimatta teet sen todennäköisen virheen, että opiskelet yliopistossa (etkä esim. teknillisessä yliopistossa), hanki työkokemusta vähintään joka kesä. Sillä on työmarkkinoilla enemmän arvoa kuin humanistisella maisterin tutkinnolla.

Onnea nyt kuitenkin, minkä tahansa tien valitsetkin!