Koulukiusaamisen uudet muodot

Onneksi ei ollut "sosiaalista mediaa" silloin kun minä olin koulussa, voisi ajatella.

Etsin materiaalia Mediakasvatuskurssin toista välitehtävää varten, ja törmäsin puolen vuoden takaiseen juttuun Hesarissa (tässä vain hieman lyhennetty versio):

Kiusaamisvideot yleistyvät kouluissa

Koulukiusaaja levittää yhä useammin uhristaan kuvia tai videoita internetissä.

[...] videoiden levittäminen tekee kiusaamisesta entistä rankempaa.

"Ennen vanhaan lapsi pääsi kiusaajistaan eroon, kun lähti koulusta. Nykyään lasten elämä pyörii niin paljon sosiaalisessa mediassa, että kiusaaminen jatkuu myös vapaa-ajalla ja kotona."

"On eri asia, jos lapsi nolataan viiden kaverin edessä kuin joka ikisen koulutoverin edessä. Lapsi miettii, voiko mennä kouluun, jos kaikki nauravat hänelle."

HS:n haastattelemien rehtoreiden mukaan asiaa pyritään pitämään kouluissa esillä, ja nuorille annetaan mediakasvatusta.

Käytännössä todellisuus näyttäytyy nuorten arjessa erilaisena. HS:n tapaamat Laajasalon yläasteen oppilaat sanovat, että opettajat eivät yleensä tiedä kiusaamistapauksista mitään, eikä oppilaille ole puhuttu yleisistä pelisäännöistä.

Näin kirjoitti Jorma Palovaara 14.4.2011 Helsingin Sanomissa. Täällä koko teksti.


Tämä uusi kiusaamisen muoto on luultavasti tärkein syy antaa (tuleville) opettajille koulutusta mediakasvatuksesta. En ole varma auttaako se, mutta pakkohan sitä on yrittää, koska tuskin moni asia on yhtä tärkeää kuin kiusaamisen poistaminen koulusta.

En ehkä seuraa perinteisiä tiedotusvälineitä kovin ahkerasti, mutta luulen, että juuri nämä kiusausasiat ovat niitä yleisimpiä syitä nostaa mediakasvatus esille. Tosin mediakasvatusta ei välttämättä useinkaan tällä termillä mainita. Tässäkin se mainitaan vain rehtorien puolustuspuheessa, josta jää sellainen käsitys, ettei heillä ole nettikiusaamiseen muita vastakonsteja. Tämän jutun perusteella näyttää siltä, ettei mediakasvatusta ainakaan jutussa mainitussa oppilaitoksessa juurikaan harjoiteta, eikä nettikiusaamisen vastustamiseksi (voida) tehdä mitään muutakaan.